Suksitesti

Kun viimeksi valitin, että raskas on hangessa raahustaa – sukset pitäis laittaa. Minäpä laitoin. Minun tuurilla kävi sitten niin, että juuri sinä viikonloppuna, kun niitä olisi voinut kokeilla iskeytyy arktinen ilmamassa seutukunnan ylle. Lähdin kuitenkin illalla sään lauhduttua -16 asteeseen Hamarijärven jäälle testiradalle. Alku meni jotenkin, mutta sitten alkoi tuntua siltä, että onpa raskasta. Kotvan kuluttua selvisi, että jään ja lumen välissä on vettä, jota ei ole tarkoitettu suksien voiteluun. Siirryin rannalle puhdistamaan pohjat ja jatkoin metsän puolella. Eihän pimeässä metsässä jotain mönkijän tekemää uraa pitkin hiihtämisestä tullut mitään. Palasin jäälle hiihtämään pitkin moottorikelkan tekemää jäätynyttä sohjouraa. Olipas hauskaa. Taivas oli sentään kirkas ja taivaanranta varsinkin kun kasvihuoneet ja taajamat valaisivat. Kamera brutaalisti tukevasti lumihankeen ja ottamaan muistokuva tästä reissusta.

Annan suksille vielä toisen mahdollisuuden, en siis paljasta mistä suksista on kysymys. Takautumana menneestä elämästä muistuu mieleen kun ostin ensimmäisen maastopyöräni. Menin huhtikuussa metsään ja ajattelin, että tällähän mennään mistä vaan, kun vaihteitakin on melkein 20. Metsässä oli siihen aikaan vielä lunta – ei muuten menty. Samaan ”kun mielikuva ei vastaa todellisuutta” sarjaan kuuluu myös se, kun ostin ensimmäiset voitelemattomat sukset. Menin sitten kokeilemaan niitä juuri sillä kelillä, missä ne eivät ainakaan toimi. Ei nyt ihan Kirvesniemi tullut siitä hiihdosta mieleen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *