Aloitan tässä ainakin kaksiosaisen sarjan teemalla “Sopii, mutta ei kuulu luontoon”. Menköön vaikka taideporojektina.

Ensimmäinen kuva on sorsista, jotka päästivät tosi lähelle. Ikinä en oo edes hiipimällä päässyt näin lähelle. Sai ihan rauhassa vaihtaa objektiiviakin ja zoomailla kaikista korren raoista.

No kyllähän nuo tuohon periaatteessa sopivat, mutta kyllähän Anas plasticus on ei-toivottu, luontoon kuulumaton vieraslaji, piste. Enkä keksi niille paikkaa tuolla taustan kaupunkimaisemassakaan.