Mielelle rauhaa

Muistui mieleen, että kun pojalta joskus kysyttiin, miksi et ole siellä opiskelupaikkakunnan kämpässä vaan tulet aina tänne kotipaikkakunnan kämppään. Siellä mä asun, mutta täällä on mun koti.

Teijon kanssa on sama juttu. Kyllä siellä on kiva käppäillä, evästellä, keräillä antimia yms aktiviteetteja. Kuitenkin, tämä kuvan seutu on se, missä jotain tuntuu. Metsä puhuu, vaikka se onkin aukotettu ja loppu on puupeltoa. Puut voivat lähteä, mutta henki jää.

(No ehkä Teijolla Punassuo ja Hamarilla Ryssänsillan tienoo.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.