Posts Tagged: Drone

Kevään tuntua

Johtuuko ajankohdasta, säästä, varisparvista, aktiivisista tikoista vai ensimmäisestä harmaalokista joka varailee Selkävahalta kesäpaikkoja/pesäpaikkoja. Samapa tuo, mukava 2,5 tuntinen oli. (Somero, Painiojärvi)

Dandeborg

Järvessä on noin viisi veden ympäröimää kiinteän näköistä plänttiä. Niistä kaksi on nimetty, toinen tämä Dandeborg ja toinen on Kolaholm. Siinähän olisi ruukin panimolle kaksi nimeä valmiina juomat isälle ja pojalle. Vanhatkartat.fi kertoo, että 1877 nimiä ei vielä ollut. Wikipedia kertoo, että saari on 30 metriä pitkä, mutta ei kerro kuka on Dande Borg.

Polku

Siinä. Siitä ne peurat kulkevat aamu- ja iltapesulle. (Talous)metsässä näitä kiva seurailla, mutta suolla seurailen vain etäältä.

Rajalla

Tuossa kohtaa menee Teijon kansallispuiston ja muun maailman raja. Aattelepa kuin iso tuo railo on kun vedetään rataa tai moottoritietä. Sähkölinjan alla sentään kasvaa jotain.

Metsäkato

Hiljattain näkemäni näyttelyssä Pohjoistuulen metsä, Kovalainen halusi, että kun puhutaan metsästä, tarkennettaisiin, että mistä metsästä. Varmaan tarkoitti, että puupelto ei ole sama kuin metsä. Tästähän sen näkee. Vihreää on. Laikkuja siellä täällä, kaikki puut saman korkuisia ja saman merkkisiä. Kyllähän tuokin minulle metsästä menee kun ei paremmasta tiedä.

Puukuvien outouksia

Tämä ei kuulu ruska- eikä metsäkuvien kategoriaan. Tarkoitus on näyttää, miltä sekatalousmetsän puut näyttävät. No ei se tuosta pikkukuvasta juuri kylläkään näy. Alareunassa on mäntyjä. Ne menevät ihan kummalliseksi mössöksi. Sekoaako kamera jotenkin niiden neulasten kanssa ja päättelee tilanteen väärin. Olen huomannut tämän ennenkin. Olen myös nähnyt muiden puukuvia, eivätkä ne aina puita imartele. Kun taas nuo keltaiset haavat. Niissä lehti erottuu. Samoin kuusen naava – neulaset ei. Mielenkiintoista ja outoa on.

Haapakin ruskottuu

Pakko oli laittaa vielä yksi ruskakuva, että ei jää epäselväksi, että puut ovat ylhäältäkin katsottuna ruskottuneita. Mietin, että jos Finnairkin järjestäisi sellaisia ruskaretkiä, että koneet tulisivat siinä 150 metrissä hitaasti lipuen ja turistit voisivat ihastella ja kuvailla Suomen kaunista syysluontoa antavista lentokoneiden akkunoista. Miksi 150 metriin, siksi, etteivät ne törmää ilmassa 120 metrissä vilistäviin harrastelijoiden troonivispilöihin.

Raja

Siinä se on ja varmaan pysyy. Vuoron perään, jompi kumpi ajetaan alas ja aloitetaan taas alusta.

Lisää saniaisia

Kuusamo Nature Photo… kilpailussa oli yksi drone-kuva, josta tuomaristo kommentoi jotenkin (en vaivaudu tarkistamaan), että on väritetty, mutta maltillisesti, menköön tällä kertaa. No, ei se mulle kuulu, mutta tämän verran kommentoin. Pakko niitä värejä on vähän kirkastella ja vahvistella, ei se aurinko vaan kovin usein sinne risukasaan eli metsään paista. Pakko käyttää vähän taiteilijan vapautta. Tämän tapaisissa kuvissa on myös se ongelma, että koska kun dronen objektiivi on varsin laaja, niin suoraan ylhäältä kuvattaessa kuva vääristyy eli puut kaatuvat. Tässä ne alkavat kaatua keskeltä ja puita on paljon ja ne ovat saman kokoisia, niin sitä ei niin huomaa. Joskus näistä tulee vaikutelma, että ollaan jonkun mäen päällä, vaikka kyseessä olisi pelto – niin kuin tässäkin – puupelto.

Salo – Mahtinaisentie

Pätkä kantatie 52:sta, loput tulee myöhemmin, ehkä.

Ensimmäinen kerta kun otan dronella pimeäkuvia. Helpottavaa kun kertaakaan ei kadonnut laite näköpiiristä. Mielenkiintoista. Pitääkin koittaa minkälaisella ajalla tuo pysyy vielä paikallaan. tässä oli ISO 800 1/5 sek.

Valosaasteesta paljon puhutaan. Eipä näytä valot ylöspäin menevän eikä penkkojakaan juuri valaista. Eipä ole ihan noin yksinkertaista. Pilvisenä yönä pitäisi ottaa uusi kuva ja katsoa minkä väriset pilvet siellä on.