Posts Tagged: korennot

Ötököitten kyttäämistä

(Bloggauksen otsikon kannattaa olla sellainen, että hakukone löytää sen helposti.) Koska akkua oli vielä reilusti jäljellä kävin vielä tarkistamassa korentotilanteen. Niitä pieniä sinisiä oli paljon. Niin kuin vaikka näitä isotytönkorentoja ja hoikkatytönkorentoja. Mahtavatko mennä joskus nimet uusiksi metoo- ja kehopositiivisuushengessä. Sitten oli ohdakeperhosia, sillä on noin repaleiset siivet, koska ohdakkeen piikit ovat riipineet ne rikki (kaikki mikä on netissä ei ole totta).

Kesän ensimmäinen korento

Kiitos olohuoneremontin, luulin, että määritysoppaat ovat lopullisesti kadonneet, eikä minun tarvitse enää koskaan edes yrittää määrittää näitä. Kuvata vain ja ihastella. Kuinka ollakaan, vilkaisin vasemmalle ja tunnistin heti Suomen sudenkorennot kirjan. Sen mitä kesän aikana näistä opin, ehdin talven aikana unohtaa. Perhosia muistan, mutta nämä eivät vaan jää päähän. Sanoisin kuitenkin, että tämä on vaskikorento. Ellei ole, niin olkoon joku muu.

Äiti, tuu auttamaan tääl on kaikkee

Tällainen tapaus tällä kertaa. Kävelin kärrypolkua ja näin, että polulta lähti lintu pakoon. Siinä oli myös toinen, joka jäi paikalle. Tunnistin heti, että poikanen (olisko laulurastas) ja näin mielessäni hellyttävät emo ruokkii lastaan kuvat. Jäin pienen matkan päähän odottamaan. Mitään ei tapahtu. Kukaan ei tule. Poikanenkaan ei liiku, pönöttää vain suu auki kuin täytettynä, aivan hiljaa, aivan paikallaan. Etsimen läpi näen, että höyhenet vähän liikkuvat kuin lintu hengittäisi, mutta saattoihan tuulikin niitä liikutella. Aivan paikallaan, ihan hiljaa. Näen, että jotain laskeutui poikasen nokan päälle. Kaukaa katsoen näytti leppäkertulta, mutta kameran läpi katsoen se olikin elokorento. Poikanen on edelleen hiljaa ja liikkumatta. Alan jo ihmetellä ja menen lähemmäksi. Kävelen linnun kohdalle ja katson, että ei mikään lintu nyt tuollaiseen asentoon voi kuolla. Askel vielä ja lintu lähti lentoon.

P7310220.jpg

Muut ovatkin sitten tavallisia korentopönöjä

Punasyyskorento

P7310251.jpg

Tummasyyskorento

P7310236.jpg

Elokorento

Elokorento (Sympetrum flaveolum)

Sirokeijukorento

Sirokeijukorento (Lestes sponsa)

 

Sekakuvaaja metsässä

Ihan sama mitä kuvaa, antaa räpsyä vaan. Lintumaailma oli paljon hiljaisempi kuin viikko sitten, mutta korentoja oli kovasta tuulesta huolimatta liikkeellä. Yhdenkin puupinon ympärillä pörräsi ainakin kymmenen ruskoukonkorentoa, joista kukaan ei ollut niin väsynyt, että olisi istahtanut sen tikun nokkaa, jota vahdin kuin mehiläishaukka. Toinen on ruskohukankorento ja toinen on perus tytönkorento – olkoon mallia keihäs – kunnes joku toisin todistaa. Tämä oli hankalasti määritettävä yksilö ja aina pitäisi ottaa tunnistuskuvia eri puolilta ja potrettikuvat sitten korren päässä.

P7010298.jpg

P7010338.jpg

 

Ukonkorentototeemi

Mikä lie levähdys- tai lämmittelyalue lie tämä haavanrunko. Neljä korentoa suunnilleen samoilla väleillä eri korkeuksilla. Amiraali vielä pisteenä huutomerkin pohjassa.

Tummasyyskorento

Tänään Puolakkajärvellä. Lämmin päivä, mutta aika kova tuuli. Kauhean levottomia olivat korennot, koko aika lennossa ja toistensa kimpussa. Tänään tuli taas todettua, että on tämä mukavaa. Möyriä ja istuskella suolla, tutkia, seurata ja ihmetellä. Ottaa omaksi iloksi merkityksettömiä luontodokumentteja. Syrjässä ja kaukana kaikesta siitä, jota voisi olla oikeasti tärkeämpi dokumentoida.

Pikkulampikorento

Punassuolla olen monena vuotena käynyt korentoja katselemassa. Vielä muutama vuosi sitten lammikot olivat lupaavia paikkoja. Nyt vesi vähentynyt ja lammet kasvaneet osin umpeen. Lajit ovat vähentyneet, mutta pikkulampikorentoja vielä näkyi. Sääkin oli niin kuuma, että hikeä pukkas kun vähän kumartui.

Uusi paikka samat ötökät

”Löysin” uuden paikan, mihin etukäteen laitoin isot odotukset. Paikalla on ollut kymmeniä vuosia kastelualtaat, joista voisi olettaa löytyvät vaikka mitä. Paljon lenteli kaikenlaista pientä sinistä. Harmi vain, todella arkoja ja levottomia korentoja. Hieman viileämpänä ja tyynempänä päivänä olisi ollut varmasti parempi tulos – jos tässä nyt mitään tulosta ollaan hakemassa. Tuli sentään kelvollinen sirokeijukorento, tuntomerkit näkyvät kiistatta.

Korentoterapiaa

Terapiaa monilla mausteilla on niityillä kulkeminen. Luonnon antamia rauhoittavia tarvitaan kun aletaan tehdä saaliin määrittelyä. Yhdestä hakuteoksesta yrittää poimia tärkeimmät tuntomerkit. Vaikka tuo ensimmäinen. Okatytönkorentonaaraalla on piikki persauksissa. Sen ei vaan kuulu olla vihreä? Vihertytönkorento on vihreä ja sillä taas on iso möykky peräpäässä.

Väripoikkeamat, kehittymättömät värit ja urokset, jotka pukeutuvat naaraan vaatteisiin. Niinkuin vaikka tuo jälkimmäinen, joka on vissiinkin kai keihästytönkorento. Sen pitäisi olla sininen, eikä tuollainen valju.

Eteläntytönkorento

Taas näitä boringkorentoja. Taustasta kyllä tykkään.