Posts Tagged: landscape

Vanha paikka – parempi mieli

Kevät teki temppunsa ja räjäytti kaiken vihreäksi. Ensin hannataan ja hannataan sitten kaikki heti päälle. Se kaikkein ohuin ja hennoin vihreä jäi tänä vuonna näkemättä. Valkovuokkoja kyllä riitti vielä pitkälti äitienpäivän jälkeenkin.

Onhan nää sellaisia #suomi100 kuvia, mutta menköön.

Kesän lapsi mä oon

Lintutornilla. White Powder lähestyi. Ensin tuli kylmä ilmamassa ja sitten lunt, ränt ja rakei. On tää niin siperiasta. Muutan kohta vaikka Norjaan koskikarojen perässä.

Mielimaisemani

Mielimaisemani ja pari paikallista asukasta. Rauha järvellä, kesä lähellä.

Päivän viimeiset säteet

Väri-iloittelu jatkui auringonlaskuun asti. Kannatti lähteä.

Paluu Painiojärvelle

Onpas aikaa vierähtänyt edellisestä. Ensin oli huonot kelit. Sitten olin krapulassa. Sitten tulin kipeäksi. Sitten toivuin. Ja sitten erään surkean harmaan sunnuntain aamu muuttui aurinkoiseksi iltapäiväksi ja illaksi. Siirsin itseni henkiseen kotimaahani. Nuo värit, ihan tajutonta tulitusta.

 

 

 

 

Rantu horisontissa

Tämä voisi olla hyvää ja kaunista Salossa, mutta tietääkseni sumu ja aurinko eivät kuitenkaan ole vain salolaisia ilmiöitä, vaikkakin tämä Salossa tapahtuikin.

Oli sumuinen aamupäivä, paksu verho lähellä maanpintaa. Eteenpäin sumua, mutta ylöspäin kirkas sininen taivas. Sumuverhoon tuli hetkeksi pieni rako, jolloin horisonttiin – no ei se varsinaisesti ole horisontti – tuli valaistu raita, juova, rantu, viiru, mten vaan. Samalla maisema muuttui eri väriseksi. Hetken päästä rako umpeutui ja maisema muuttui taas harmaaksi. Hieno ilmiö, oi jospa oisit saanut olla muu-kaa-naa.

Salo, hyvää ja kaunista 2

Yksi Salon mukavimmista paikoista on Halikonlahden rannoilla olevat vanhat jätevedenpuhdistamon altaat. Paikalla on kaltaisteni linnunkyttääjien lisäksi paljon myös tavallisia ulkoilijoita. Olen monesti ihmetellyt miten paskaputken pää voi olla niin kiinnostava.

Halikonlahti

dddd

Halikonlahti

Kuplivaa

Palataan vielä ruraaliympäristöön urbaanista vilskeestä.

Oudon valoilmiön päivä

Aurinko näyttäytyi. Tuli hienot värit ja erikoinen tunnelma. Aivan kuin tuuli oli liikuttanut tuota kellertävää aluetta. Kuin olisi satanut jotain mitä näkynyt.

Kalustopäivitys m.Zuiko 7-14Pro

Hankin vanhan 9-18mm laajiksen tilalle 7-14mm/2.8 Pro:n. Nyt on Holy Trinity koossa. Aika jötkylä. Sattui myös kirkas taivas niin pääsi testaamaan. Ei nyt tältä istumalta pysty sanomaan reunapiirrosta ja vääristymistä, Kaikki tähdet ovat yhtä venyneitä ja teräviä. Se siitä laitetestistä.

Revontulista muuten. Aikamoista taiteilijan vapautta noissa kuvissa on. Kyllähän tuosta ensimmäisestä kuvasta runon kirjoittaa ja laulun tekee. Oikeasti tilanne ei ollut edes noin värikäs kuin tuo toinen kuva on.