En voi lakata ihmettelemästä – se nyt vaan on sellainen sanonta – sitä, miten taivas voi auringonlaskun aikaan olla idässä niin eri värinen kuin lännessä. Jatketaan ihmettelemistä.
Aivan järjetöntä lähteä soutelemaan tuohon tuuleen Virma460 “veneellä”. Pitää suhteuttaa varusteet ja vesi toisiinsa. Muoviveneellä soutaen 50 senttinen sivuaalto on aivan tarpeeksi. Välillä vie aallot ja välillä puhuri. Rantojen suojassa piti tulla takaisin. Varuillaan, että kohta tuuli pääsee taas vyöryttämään. Vyöryttäminen, silta ja selätys siinäpä hyvät painitermit veneilijöillekin.
Onko sinilevää vai ei. Ota siideripullo, kirkas. Ota pullo siideriä, ei kirkasta. Uita pulloa järvessä, kunnes se on täysi. Aseta pullo sopivaan valoon ja katso, kuinka sievästi hippuset pyrkivät kohti pintaa. Sinilevää, kyllä. Tarkista tulos vielä paikallislehdestä tai leväwikistä. Kaada vesi pois, älä juo tai käytä löylyvetenä.
Kun järven pituus on 6 km ja vieheen pituus 0,00006 km niin … ymmärrän miksi kaikuluotain on keksitty.
Nyt alkaa olla sellaiset merkit, että kohta päästään avovesille. Tarvitaan enää pari viikkoa lämmintä vesisadetta.