Posts Tagged: puut

Kevätkoivikko

Kaikkien koivikkokuvien jälkeen päädyin tähän versioon. Otan joskus tarkoituksella epäteräviä kuvia, tarkoituksena saada vain suurimmat linjat ja massat näkyviin ja häivyttää tarpeettomat yksityiskohdat. Sama efekti kuin sirristäisi silmiä. Tämä näyttää aivan vanhalta postikortilta katsottuna ilman silmälaseja jos laseja käyttää tai lasien kanssa jos ei käytä niitä.

Metsissä ja muissa puukeskittymissä on helposti kaiken maailman oksia ja risuja, joita ei kuvatessa huomaa tai tarkennus on mennyt väärään runkoon. Se oli tänään ongelmana.

Harjoittelukoivikko

Tämä on vasta treeniä. Kunhan saan veneen esiin ja airot vesille, pääsen taas suosikkikoivikkoni sisälle.

Pienellä järvellä 1

Koko harmaan asteikko oli käytössä. Tänäkään aamuna harmaus ei tarkoittanut pimeyttä. Sumun läpi näkyi valoa, kivissä näkyi vihreää, rannan heinissä keltaista, koivun oksissa ruskeaa ja metsän reunassa sinistä. Pimeässä näitä ei olisi nähnyt.

Koivikko auringonlaskussa

Päivän jo hämärtäessä ja vatsan kurniessa melkein ohitin tämä paikan. Laskeva aurinko värjäsi koivikon sellaisen punaiseksi, jota en näihin kuviin valitettavasti aivan saanut. Mielenkiintoista oli, että kun meni koivikon päälle, sieltä ei punaista löytynyt lainkaan. Näitä kuvia ottaessa tuli myös selväksi, että Mavicin polttovälillä tulee melkoisia vääristymiä. Kuvakulmien pitäisi olla linjassa maiseman kanssa jos haluaa, että puut pysyvät suorassa. Voihan ne Lightroomissa suoristaa, mutta silloin ne vasta korneilta näyttävät. Toisessa kuvassa männyt ovat kutakuikkelis suorassa, mutta reunimmaiset koivut alkavat kaatua oikealle. Kolmannessa kuvassa taas millään ei ole mitään väliä, tämä kuuluu dronegenreen.

Loppuun vielä yksi kuva (146 m), joka selittää miksi jotkut haluavat lentää tai olla lintu. Kaikkien hakkuuaukkoineenkin maisema voi olla kaunis.

Sydänpuu

Noissa kaikissa puissa asuu sisällä pieni puu.

Ja taas viikkoja myöhemmin

Nyt alkaa maisema olla valmis talveen. Seuraava muutos tulee lumen myötä. Moottorisahamurhaajat ovat lähteneet jo muualle.

Koptereihinkin pätee ilmeisesti sanonta, josta on useita variaatioita. On koptereita, jotka eivät ole pudonneet ja koptereita, jotka tulevat putoamaan. No näin nyt kävi. Hyvään aikaan sen puolesta kun ollaan kuitenkin menossa kohti pimeintä ja märintä aikaa. Vakuutus on, mutta onhan siitä taas oma vaivansa selvitellä ja lähetellä suuntaan ja toiseen.

Ties monesko Lystilän yöt

Syksyn yökuvaukset olen monesti aloittanut ja monesti jatkanut Lystilänmäen yksinäisiä puita kuvaten. Taustalle on saanut mustan yötaivaan. Tänään olikin kuutamo. Taivas oli valaistu. En muistanutkaan, miten kirkkaasti kuu voi valaista myös mustan maan aikaan. Hiljaista, kuuluu puron solinaa, joutsenia, korppi, harmaahaikara, lentokoneita ja välillä autojen ääniä. Maisema on tutun näköinen, mutta jotenkin uusi. Palataan parin viikon päästä asiaan olisiko pimeys erilainen.

Olkoon vaan istutettu koivikko

Siitä huolimatta se on nätti. Kaikenlaista sieltä löytyisi kun lähtisi hakemaan. Itse olen etsimässä inspiraatiota ja motivaatiota.

Taas meni viikko

Ei ollutkaan koivut vielä ihan nakkena. Ei ollut tarpeeksi sateinen ja tuulinen viikko. Seuraavalla kerralla kun tuonne menen, ovat lehdet saaneet varmasti kyytiä.

Viikkoa myöhemmin

Haapa on lehtensä tiputtanut ja koivu muuttunut keltaiseksi. Veikkaan, että viikon päästä koivukin on nude. Sitten alkaakin se loputon talven odotus.

Mavic Air:ssa ei ole sitä juttua vakio-ohjelmistossa, jolla saisi kopterin lentämään etukäteen ohjelmoidun lento- ja kuvaussuunnitelman mukaan. Se olisi kätevä, vaikka tuskin jaksaisin koneella tai kännykällä sellaisen parissa nyhjätä. Konetta saa näprätä työn puolesta jo ihan tarpeeksi.