Posts Tagged: maisemakuvat
Kehätien kaari
Metsässä ei ole ruutukaavaa eikä tien suunnittelijalla suorakulmaa. Hyvä, ettei tietä yritetä väkisin sieltä, mistä sen ei ole hyvä mennä.
Tässä kopterikuvassa oikeassa yläkulmassa on jotain kummallista. Ei mitään käsitystä, mistä ilmiöstä tuossa on kyse.
Metsänhoidollisia toimenpiteitä
Ikäväkseni huomaan, että olen alkanut kyynistyä. Tällaisia näkyjä kohdatessani, mieleen tulee vain Ritva Kovalaisen – Sanni Sepon kirjan nimi – metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Jotain toivoa on. Olisin voinut vain todeta, että olipa taas hankalaa kuvaaminen. Yhtäkkiä kopteri piti päivittää, ohjaimen kaasuvipu ei ollut muka keskellä, ohjain piippaili, aurinko paistoi silmiin ja kännykästä ei taaskaan nähnyt kunnolla mitä on kuvaamassa.
Onhan sekin toivoa, että onhan tuossa sentään käynnissä uuden metsän pohjatyöt. Jos hyvin menee, niin siinä on parin vuoden päästä jo 30 senttiä korkea metsikkö.
Puro
Tästä paikasta ei ollutkaan pitkään aikaan kuvaa. Nyt sekin on korjattu. Sillan kaidetta ei, niin pääsee ihan partaalle istumaan.
Pinnan alla
Heti jäiden lähdettyä vesi on vielä kirkasta ja seesteistä.
Kevät etenee pienellä järvellä 5
Viikkoa myöhemmin jäät ovat melkein lähteneet. Aivan kuin linnut olisivat jo odottaneet rannoilla, koska paikkoja olivat jo varailemassa kalalokit, rantasipi, kaksi kuikkaparia ja kanadanhanhi – joutsenet ovat vielä jossain muualla.
Jännästi tuo vesi on noin mustaa kun ylhäältä katsoo.
Kuunnellaan kevättä- Pienellä järvellä 3
Yksi kevään kauneimpia ääniä on kun aurinkoisena päivänä järven jäällä kuulee miten lumi sulaessaan sihisee. (Tee kuuntelu lähellä rantaa.)
Oli hienoa olla pitkästä aikaa pienellä järvellä. Niin rauhallista. Samanlainen tunnelma kuin kolme kuukautta sitten ensijäillä.
Makkarapilviä keskellä talvea
On noilla varmaan joku muukin nimi, mutta en tiedä. Jotenkin yhdistän tämän pilvimuodostelman kesään. Talvella on viime aikoina ollut joko taivas auki tai taivas kiinni. Viimeksi kun tuollaisia näin ne menivät vielä eri päinkin – oikealta vasemmalle – siis etelästä pohjoiseen.
Tabula rasa
Mahtoiko entisajan kalliopiirtäjillä olla tyhjän kallion syndroomaa. Siinä se on – kallio – mitä piirtäis. Vai tekiskö palapelejä?
Täytekuvia
Laitetaan nyt nämä paluumatkankin kuvat, kun kerrat tuli otettua ja säädeltyä. En laita enempää, mutta näissä on mielenkiintoisesti taas ero Olympuksen ja Mavicin valkotasapainossa ja lumen toistossa. En ole näköjään kummankaan kanssa oikein kotonani. Tulis vaan kesä.
Pienellä järvellä 1
Koko harmaan asteikko oli käytössä. Tänäkään aamuna harmaus ei tarkoittanut pimeyttä. Sumun läpi näkyi valoa, kivissä näkyi vihreää, rannan heinissä keltaista, koivun oksissa ruskeaa ja metsän reunassa sinistä. Pimeässä näitä ei olisi nähnyt.
