Posts Tagged: kasvit
Pihalöytöjä
Siinä samalla kun kuvailee voi etsiä sellaisia asentoja, joissa pakaralihas ja priformis venyvät ja selkä notkistuu. Sellaista moniajoa. Pihalta löytyi sievä hostan nuppu ja korallikeijunkukan viimeisiä hetkiä. Pitkään se kukkikin. Outo kasvi tämä jälkimmäinen. Yhtenä iltana kokeilin, eikä kameran automaattitarkennus meinannut millään ottaa siitä kiinni. Manuaali taasen on minulle hieman hankalaa jos tarkennuksen osumista indikoi punainen väri. Puhelin toimi paremmin. Muutenkin hankala kasvi, ei tarvitse paljon tuulta kun alkaa heilua.
Ilolan arboretum
Mukava käydä muidenkin pihoilla, eikä ole mitään näpertelyä. Alppiruusujen(kin) kukinta meni minulta ohi, mutta onhan sitä muutakin. Lummelammikko olisi pihalla kiva. Ei tarttis välittää, vaikka vähän sataisikin. Kukat eivät tosin taida sateella aueta. Lumme tuo on, mutta onko suomen vai pohjan. Kasvien kuvauksia kun lukee, niin ei voi todeta, että huonosti on termit hallussa, valokuvassa yleensä kuvattu vähemmän oleelliset osat. Ehkäpä olen myös kärsimätön. Lähestymiskulmani on kuitenkin esteettinen eikä botanistinen.
Vaisakon kevät
Valkovuokkoista on. Samoin kuraista, märkää ja liukasta. Alkaa olla polut jo niin kuluneita, että eivät kestä sateita Salon kokoisen kaupungin kävijämääriä. Kunnostamista lienee turha odottaa nykyisellä määrärahapolitiikalla. Täälläkin käy varmaan niin, että huonon paikan viereen tulee kiertopolku. Vaikka ei mitään pyöräilijöitä vastaan olekaan, niin onneksi niitä ei ole täällä näkynyt.
Pixelin käytöstä sen verran, että nyt on kätevä panoraamakuvaus, RAWit ovat aivan turhia ja 50MP:stä en osaa vielä oikein sanoa, muuta kuin, että onhan se tarkempi, mutta tarvitsenko sitä.
Maitohorsma
Pieni hempeily pyöräretken lomaan.
Kuva on siksi, että yllätyin taas miten valmista kuvaa Fujista tulee. Tällekin tehty vain kroppaus ja vaihdettu profiiliksi Astia Soft. Valmis. Kohta uskallan kokeilla pärjääkö kokonaan ilman RAW:ta.
Kuva Fujifilm X-E4 ja TTArtisan 27 mm/2.8
Kukkakuvausta
Oi niitä aikoja kun kukkia kuvasin aktiivisemmin. Johonkin se jäi, varmaan siihen, että kasvikirjassa ne kuvat ovat parempia. Kun oli nuori ja notkea pääsi paremmin oikeaan asentoon, ei ollut kulmaetsintä tai kääntyvää näyttöä. Näiden takia ei tarvinnut pitkälle matkustaa eikä maata polulla ja pelätä, että joku ohikulkija alkaa elvyttää. Sinivuokko on tämä kasvi, ellei joku varjosta tunnistanut.
Ohdake
Vai takiainen? Ajattelin, että kuva on vähän sekava, mutta ei se haittaa kun takiainen on sellainen tarttuja ja niitä saa nyppiä sieltä ja täältä. Nythän vasta minulle selvisikin, että ohdake ei olekaan takiainen eikä takiainen ohdake. Ohdake ei sitten vissiin tartukaan, niin kuin takiainen. Voi helvata kun meni tämäkin sekavaksi.
Viimeinen harakankello
Terälehdet repsottaa, osa lähtenyt jo parempiin suihin, värikin alkanut jo haalistua. Se siitä kesästä.
Auringonkukka ja aurinko
Hei kaverit, missä te ootte ja missä on aurinko. Netissä ja joka puolella kerrotaan, että aurinko seuraa auringonkukkaa. Empiirisen tutkimukseni mukaan – tänään – kaikki neljä katsoivat eri suuntiin.
Ensinnäkin, vain päivällä, yöllä aurinko on sammunut. Toiseksi, vain nuoret seuraavat aurinkoa. Vanhat jämähtävät paikalleen, niin kuin varmaan saattoi arvata. Sellaisia boomereita.
Valkoinen horsma
Enpä muista ennen nähneeni, eikä tätäkään enää ensi vuonna pällistellä. Eiköhän kauha taas pikkaisen rouhaise.
Hermostuttavaa kuvata tuollaisen reunan lähellä kun tiesi, että puoliso jännitti minunkin puolestani viisi metriä takavasemmalla.
Metsätähti nurinpäin
Niin paljon on netissä kukkia naama yleisöön päin, että pitää muistuttaa, että välillä on hyvä painaa pää turpeeseen ja katsoa maailmaa alhaalta ylöspäin.
