Posts Tagged: maisemat

Luonto parantaa

Tuskinpa paranin, mutta en ainakaan huonommaksi mennyt ja oli mukavaa. Kuvia voisi kyllä parantaa.

Tuo hyvin jonoon järjestäytynyt pilvijoukkio oli hieno.

Visit Kouvola taas

Mikäs vieraillessa kun on niin kivat oppaat ja maisemia katseltavaksi. Tämä on Paaskoski, Käyrälammen ulkoilureitiltä. Ihmisiä oli kovasti liikkeellä, tuntui olevan suosittu paikka. Hienosti tehdyt esteettömät polut, varsin hienot kalusteet, erittäinkin todella hienosti tehdyt rappuset ja pitkospuut. Oli hieno nähdä, että vielä joku jaksaa ja viitsii oikeasti värkätä ja tehdä laatutyötä. Kolme hurraata ammattiylpeydelle.

Teijo Sahajärvi

Sahajärven pato edelleen kunnostuksessa. Jatkuu varmaan pitkään, koska en ole vielä nähnyt kenenkään vielä tekevän siellä mitään. Hus hus, pysykää poissa.

Tuohon viimeiseen kuvaan mennäkseni. Nuo pähkinäpensaat, taittuvine oksineen ja kivoine lehtineen – ovat kivoja. Tuosskin näin kuvauksellisen tunnelin, ihan selvästi. No ei taaskaan visio toteutunut. Risukasojen ja kaiken maailman puskien kuvaaminen on sitten niin ärsyttävää ja vaikeaa. Ensin pitäisi ottaa vesuri ja sitten kuva. Hetkinen, mistäs tuo diagonaaliranka tuohon on tullut, ei ollut vielä äsken.

Tunnelma vetää puoleensa

Sataa, ei sada, aaltojen loiske, korppien juttelu. Eväätkin jo syöty. Ei viitsisi lähteä kotiin. Tallettaa mieleen vielä viimeiset mielikuvat.

Polku

Siinä. Siitä ne peurat kulkevat aamu- ja iltapesulle. (Talous)metsässä näitä kiva seurailla, mutta suolla seurailen vain etäältä.

Ensimmäinen kerta, muistaakseni

Otin hienon kuvan, missä ei ole juuri mitään terävää. Eikä ole mikään intentionationally camera movement. Nyt ollaan tekemisen sisärinkulalla. Nimi pitäisi vielä keksiä, onkohan Fields of Wet Swamp jo käytetty?

Lehtipuhaltajan vapaapäivä

Nyt on lehtipuhaltajan vapaapäivä, kukaan ei kaipaa sinua tänään ja kaikki mukaan…

Rajalla

Tuossa kohtaa menee Teijon kansallispuiston ja muun maailman raja. Aattelepa kuin iso tuo railo on kun vedetään rataa tai moottoritietä. Sähkölinjan alla sentään kasvaa jotain.

Haapakin ruskottuu

Pakko oli laittaa vielä yksi ruskakuva, että ei jää epäselväksi, että puut ovat ylhäältäkin katsottuna ruskottuneita. Mietin, että jos Finnairkin järjestäisi sellaisia ruskaretkiä, että koneet tulisivat siinä 150 metrissä hitaasti lipuen ja turistit voisivat ihastella ja kuvailla Suomen kaunista syysluontoa antavista lentokoneiden akkunoista. Miksi 150 metriin, siksi, etteivät ne törmää ilmassa 120 metrissä vilistäviin harrastelijoiden troonivispilöihin.

Mielimaisemissa

Oliko se niin, että yksi tunti mielimaisesissa antaa voimaan yhteen työpäivään. Jaa juu ei. Olin melkein viisi tuntia, niin pärjään hyvin jos pidän perjantain vähän lyhyempänä. Aamumarjat tuli kerättyä ja ihasteltua, kuinka värikästä on. Toisaalta vähän jo odottaa sitä pimeääkin.