Posts Tagged: teijo

Sisällä vai ulkona – metsässä vai kaupungissa

Ei tarvitse vastata. En voi sanoa olevani talvi-ihminen. Hampaita alkaa särkeä ja naksua, sormet menee ikijäähän kahdessa minuutissa jos ei ole hanskoja. Jos palella täytyy ja valita saa, niin mieluummin metsässä palelen kuin kaupungissa. Kun metsässä on kylmä, niin kaupungissa on vielä kalsa siihen päälle.

Dandeborg

Järvessä on noin viisi veden ympäröimää kiinteän näköistä plänttiä. Niistä kaksi on nimetty, toinen tämä Dandeborg ja toinen on Kolaholm. Siinähän olisi ruukin panimolle kaksi nimeä valmiina juomat isälle ja pojalle. Vanhatkartat.fi kertoo, että 1877 nimiä ei vielä ollut. Wikipedia kertoo, että saari on 30 metriä pitkä, mutta ei kerro kuka on Dande Borg.

Teijo Sahajärvi

Sahajärven pato edelleen kunnostuksessa. Jatkuu varmaan pitkään, koska en ole vielä nähnyt kenenkään vielä tekevän siellä mitään. Hus hus, pysykää poissa.

Tuohon viimeiseen kuvaan mennäkseni. Nuo pähkinäpensaat, taittuvine oksineen ja kivoine lehtineen – ovat kivoja. Tuosskin näin kuvauksellisen tunnelin, ihan selvästi. No ei taaskaan visio toteutunut. Risukasojen ja kaiken maailman puskien kuvaaminen on sitten niin ärsyttävää ja vaikeaa. Ensin pitäisi ottaa vesuri ja sitten kuva. Hetkinen, mistäs tuo diagonaaliranka tuohon on tullut, ei ollut vielä äsken.

Iltasuolla

Alkaa suo-otsikot käydä vähiin, suosittu aihe minulla. Ihminen on onnellisimmillaan suolla tai suon laidalla. Tämän totesi jo kauan sitten Lucius Annaeus Seneca teoksessaan De vita beata – Onnellisesta elämästä.

Olla luonnon rauhassa auringon laskiessa, syksy alkaa tuntua säässä, ensimmäiset hirvikärpäset, hanhien tööttäykset, kurkihässäkkä kröhisee, puolukat, juolukat, mustikat maistuvat. Vois sanoa, että la dolce vita.

Linnut maisemassa

Oletan, että ovat räystäspääskyjä – eivät ainakaan harjalintuja vaikka sijainnista voisi päätellä. Taas nähtiin, että paras kamera on se, joka on mukana – ja loput kuvankäsittelyssä. Tällä kertaa mukana oli Xiaomi MI9SE. Ei toi nyt hullumpi ole. Pilalle olisi mennyt jos olis 400 millinen ollut mukana.

Teijon kansallispuisto, Nenusta

Säätämisen sietämätön tuska ja vaiva. Meneehän tämä sellaisena instagramman kokoisena, mutta en kyllä seinälle laittaisi. Kuvasta kyllä huomaa, että kevät on edennyt, sehän kai tärkeintä on, että sanoma välittyy.

Suolla on kaikki

Sitä kelpaa katsella laidalta. Vielä vahvasti jäässä, olisi kestänyt kävelläkin. Mikä tuossa maisemassa on parasta. Se saa olla rauhassa, niin kauan kuin minä tulen sitä katselemaan. Muuttuu itsekseen ja muuttuu vuodenajan ja päivän kulun mukaan.

Punassuo valkoisena

Nyt kantoi jo suo, mutta ei hanki. Melko raskasta tuo hankirämpiminen. Noihin saarekkeisiin pitää tutustua ajan kanssa paremmin kun sinne kerran nyt pääsee melko vaivattomasti.

Ikävää vaan, että Teijo ei ole varsinainen talvikohde siinä mielessä, että parkkipaikat eivät taida kuulua mihinkään aurausjärjestykseen. Pitää siis mennä toisten jälkiä ja varata luontivälineet mukaan.

Kaikki kuut ovat heinäkuita

Eikä sen heinäkuvauksen jo voisi heivata. Vaikka niiden muoto, rytmi ja väri ovatkin mielenkiintoisia ja tallentaminen haastavaa, niin varmaan löytyisi jotain mukavampaakin kuvattavaa.

Täydellinen aloitus vuodelle

Ei taida pilviverho tänään raottua. Eikä raottunut. Ei tarvinnut pettyä.