Posts Tagged: linnut
Auringon voima
Ihmeesti tuo valo saa liikkeelle. Raskaan aamuisen kukkakuvauksen jälkeen lähdin vielä iltapäivällä Vuohensaareen kevyelle kävelylle. Hippiäistä hain, mutta ilmeisesti Suomen pienin lintu on entisestään pienentynyt. Ei kanta vaan yksilöt. (Kolibrien kuvauksesta ei tulisi mitään.) Puukiipijä olis kelvannut ja pikkutikka ja palokärki. Tuosta käpytikasta ei saa pikkutikkaa vaikka se menisi vielä vähän enemmän kyttyrään. Rannalla odotti jo rantavahti. Vaikka kuvasta voisi päätellä, niin Vuohensaari ei ole nakuranta – edes talvella.
Mukavaa oli, pääsi välillä oikein kuvausasentoonkin eli polvilleen. Millejä jäi puuttumaan. Mukana oli vain 100 – 400 (X1,5) ja puhelin. Olishan se kiva olla 35mm, 50mm, 70mm ja makrokin mukana. Sen verran on vielä järkeä päässä, että dronea ei pikkukävelyille oteta mukaan.
Polkupyöräilevä kuvaaja herää talviunilta
On ollut raskas helmikuu. Pakkasta pakkasen perään, eikä ole meikäläisestä luontoulkoiluun. Lenkkiä ja kuntoportaita on muuten heitetty, mutta ne ovat eri juttu. Monesti lenkki tosin sattui menemään siihen kaupunginosaan, missä on nähty nokkavarpusia. Turhia kierroksia ovat olleet.
Tänään lämpömittarin sininen viiva otti rohkean hypyn ylöspäin ja lämpötilan noustua -5 asteen paikkeille aloin pukeutua.
Ei ihan turha 14 kilometriä. Hiirihaukka, piekana, turkinpulu ja niinpalihanatalvimaisema. Sekin tuli taas todettua, että on se mun kuvaaminen (ainakin talvella) yhtä sähläämistä. Reppua, hanskaa, polkupyörää, sumeita linssejä, vääriä asetuksia … Onneks ei ollu hiki.
Lintukuvauskausi avattu
En uskaltanut mennä lähemmäksi ku ei ollu pullaa mukana. Ei näistä päälle päin näy kuka on pullasorsa ja kuka villisorsa. Aika monella on pakenemissuunta kohti jokea. Pitääkin seurata kun seuraavan kerran kohdataan. En tällä vielä räjäyttänyt pankkia, jätin vähän varaa parantaa.
Toinen kuva on Salonjoesta Moision riippusilllalta ylävirtaan kohti Pertteliä. En tiedä kun ei koulussa opetettu, että missä kohtaa Uskelanjoki muuttuu Salonjoeksi. Ehkä tuolla seuraavalla sillalla.
Vihervarpunen
Ruokintapaikka on vasta nyt löytänyt asiakkaansa. Marraskuussa oli jonkin verran, mutta sen jälkeen tosi vähän meni sapuskaa. Huhtikuussa varsinkin vihervarpusia laumoittain, punatulkkupareja ja yksi järripeippo. Auringonkukkaa menee 1 – 1,5 litraa viikossa. Syötetään loput pois.
Aina vaan niitä lintuja
Luin Tiirasta Halikonlahden havaintoja ja lähdin poimimaan kypsät omenat eli hyödyntämään muiden haviksia. Löytyihän sieltä pikkulokki, räystäspääsky ja haarapääsky. Siinä paluukyytiä odotellessa yritin ottaa pikkulokkia lennosta. Eihän siitä tällä kokemuksella tullut juuri mitään. Kaukana oleva vielä jotenkin, mutta mitä lähemmäksi tuli, sitä suttaisemmaksi meni. Niinpä niin. Kotona muistin, että onhan mun kamerassa sellainenkin ominaisuus kuin sarjatuli. Kylläpä taas nolotti. Seurantaa sentään älysin käyttää ja zone-tarkennusta. Siispä uudelleen yrittämään kun kalenteri sallii.
Paikallaan olevat ja korkeintaan hiljalleen ohi lipuvat ovat varmempia tapauksia. Kello ei näy, mutta tukka on hyvin.
Sateen jälkeen
Tuntien sadekauden jälkeen on aika happihyppelylle. Linnutkin tuntuivat odottaneen taukoa ja kuin maasta olisi noussut, yhtäkkiä joka puolella lenteli västäräkkejä, kiuruja, pajusirkkuja ja muita visertäjiä. (Hieman otin vapauksia tuossa ”joka puolella”).
Kokeilin myös uutta puhelintani Google Pixel 9 Pro:ta. Tämä on otettu 5X telellä, kropattu kutakuinkin 1:1 kokoon. Formaatti 12M JPG, en kokeillut RAW:ta, enkä 50 MP:tä. Kyllähän tuosta tunnistaa ainakin viisi lintua. Lightroomilla rastaan silmä ja sen väri erottuu. Tässä 200 kt:n kuvassa ei niinkään. Kyllä tämä minulle toistaiseksi riittää ja ellei riitä niin voihan sitä parantaa ihmeellisillä Magic-työkaluilla. Niin kuin vaikka tämä retkeilijä on tehnyt.
Taulun geometriaa ihmettelin, mutta taitaa olla ennemmminkin routa- kuin linssivääristymä.
Sellaisen huomasin, että MACin kuvansiirtäjä osasi lukea tätä USB: kautta kun laittoi kuvansiirron päälle. Jatkan valitsemallani tiellä ja kierrätän ainakin yksittäiset kuvat Lightroom Mobilen kautta. Se on aika kätevää.
Vielä peurakevennys loppuun. Auringon lasku, maiseman laajennus ja peuran lisäys. On tämä aika pelleilyä.
Tyly tuijottaja
En ole ennen huomannut, että kottarainen on tuollainen tyly tuijottaja. Jäänyt sellainen sympaattinen kuva kuin he syksyisin parvessa iloisesti porukassa sirkuttelevat. Tosin, ei tule nyt mieleen yhtään hymyilevää lintua. Jos nyt ylipäätään lähdetään jotain ihmisen inhimillistä piirrettä hakemaan.
Se kiinnostaisi, että miten tuo lintu tuossa reiässä roikkuu. Varmaan aika raskasta päivystää, milloin ukko tai Wolt-lintu tulee paikalle. Miksi se ylipäätään tuossa on? Voisko nyt jo olla poikaset?
Sattuipa hassusti lintupolulla
Kävelinpä idyllisellä varjojen värittämällä lintupolulla kun huomasin veikeän pikku käävän pienen puun kyljessä. Katsoin, että olipa joku jyrsijäinen nävertänyt siihen pienillä hampaillaan hauskasti silmät ja suun. Menin lähemmäksi ja huomasin, että nyt vanhaa kääpää koijataan. Ne olikin piirretty. Hetken siinä taivastelin ja voi ettälin ja jatkoin matkaa.
Tuokion kuluttua oli heinäsorsien kuviokellunta tai taitouintiesitys. Ei ollut huijausta, aitoa oli.
Pukeutumiskysymys
Ainakin minulla se on höpö höpöä, että kylmästä on turha valittaa – se on pukeutumiskysymys. Ennemmin kysymys on siitä, että menee paikkoihin, joihin ei tuule. Halikonlahti ei ole sellainen. Muistan niitä kertoja kun oli kylmästä paha olo, kun tuuli meni ikäänkuin sisälle. Tänään tuuli ja poistuin autosta sen verran, että kävin katsomassa mitä hanhia tuossa uiskenteli. Metsässä taas oli hyvinkin lämmin.
Jonkinlainen lupaus on, että lämpenevää kohti ollaan menossa.
Joutsenten tulo ja meno
Laulujoutsenten tulo on minulle yksi kevään odotetuista hetkistä. Olen tällä kaudella niitä kuullut ja nähnyt, mutta nyt näin ja kuulin yhtäaikaa. Ensin oli kolme yksilöä jäällä rauhassa käyskentelemässä, sitten tuli kaksi ärhentelemään ja nämä lähtivät pois, eivätkä takaisin tulleet. Ärhentelijätkin lähtivät johonkin.
Tämä on muuten ensimmäinen linnut lennossa (BIFF) kuva Fuji 100 – 400:lla. Aika sähläämistä on meikäläisen kuvaaminen ilman näitäkin yrityksiä.
