Näkyvyys heikko tai ei ollenkaan
Niin ne kelit muuttuvat. Eilen sai mennä shortseissa ja tänään kuljettiin sumussa. Näkyvyys sumun takia heikko, jota entisestään heikensi märät silmälasit. Kotona sitten katsoin mitä tuli kuvattua. Aika paljon tuo sumu vaikutti siihen miten kylmältä tuntui, vaikka lämpötilaero oli korkeintaan kolme astetta. Eipä päässyt aurinko lämmittämään.
Muuttuuko ilmasto ja mihin suuntaan
En tiedä. Onhan tuo kummallista, että tammikuun puolivälissä lunta vain nimeksi. Lämpötila kuusi astetta plussalla. Aurinko sulattaa jäätä ja lunta kuin maaliskuu olisi. Toiset pitkät kalsarit voi jättää narikkaan.
Mitä jos seuraavaksi tulee pakkanen? Oraspeltoja tuolla ei juuri näy, taidetaan ottaa varmemman päälle ja kylvetään keväällä. Onko metsässä lunta? Miten mustikka talvehtii? Peurakanta varmaan lisääntyy tänä talvena reilusti.
En pidä tästä vaikka ei tarvitsekaan palella, pyöräily onnistuu suht koht mukavasti ja talon lämmittäminen on halvempaa.
Valosaaste
Valosaasteesta paljon kirjoitellaan. Ei niinkäänb kesällä, mutta pimeämpään aikaan juu. Kuvassa on Salon jätteenkäsittelylaitos. Minäpä luulen, että tässä on kysymys sellaisesta, että he keräävät kaiken muun jätteen lisäksi myös valosaastaa. Miten se muka muuten noin komeasti loimottaisi?
Tyynenä pakkaspäivänä kun savupatsas menee suoraan ylkös ja pilvet ovat sopivasti, niin tuo on aika näyttävän näköinen. Tämä oli esteettinen mielipiteeni, mutta voisivat puolestani vähän himmentää, elleivät kokonaan sammuta.
Paras kamera on se mi…
On niin monta kertaa kuultu, että paras kamera on se mikä on mukana. Tänään oli kolme. Paras kamera on se mitä osaa käyttää. Tänään kännykkä voitti. Piti painaa vain yhtä nappia. Kotona sitten opettelin, miten XE-4:ssä ja Air2S:ssä käytetään valotuksen haarukointia.
Halikonlatte tarjoili tänään kirkasta. Pois oli se maitokahvinruskeaksi värjäytynyt lumi- ja jääkerros. Tuuli oli tyyntynyt alle 5000 desimetriin sekunnissa, joka teki olemisesta hyvinkin siedettävää ja pyöräilystä sujuvaa.
Paluu normikeliin
Yksi päivä olikin jo aurinkoista. Oli vaan niin kylmä, etten mennyt ulos. Onneksi palattiin takaisin tähän lämpimään, pilviseen moodiin. Ei haittaa vaikka tuulee 76 metriä sekunnissa. Pilvisistä päivistä huolimatta, päivä pitenee pilvien takana. Yht’äkkiä huomaat, että et ehtinytkään suojata alppiruusuja kun aurinko antaa palaa päivän pitkän.
Halikonlahti on ominaisvärissään. Jos olisin aktiivinen kuntalainen, tekisin kuntalaisaloitteen, jossa sen nimi muutettaisiin muotoon Halikonlatte.
Fuji USB-C MAC
Juuri kun pääsin kehumaan, että kaikki toimii. Törmäsin monen muunkin havaitsemaan tiedossa olevaan vanhaan ongelmaan.
Kuvat siirtyvät kamerasta vain Thunderbolt-portin kautta. Minulla koskee Fujin X-E4:sta ja X-T4:sta. USB-C:n kautta kamera lataavat, mutta eivät tunnistaudu Kuvansiirtäjässä (Image Capture). Yllättävää, että Lightroomissa kamerat näkyvät. Alla kokeilemani kombinaatiot. Vihreällä toimivat yhteydet ja punaisella ei-toimivat. USB-C:n kautta toimi kun laittoi väliin USB-Hubin. Kun saman HUBin laittoi näytön USB-C porttiin se ei toiminut. En ole ihan varma olisiko sen pitänytkään toimia. Epäselväksi jäänyt onko BenQ:n USB-C IN, OUT vai molempia.
Insirööni jos olisin, hankkisin jokaiseen väliin varmasti standardoidut sähköä ja dataa siirtävät samaa USB-generaatiota olevat kaapelit ja kokeilisin vielä kerran. Koska olen merkonomi, menen Prismaan ja haen sieltä nykyistä nopeamman muistikortinlukijan ja jatkan sillä. Sitä paitsi, FUJI ei avaa muistikorttia omaksi mediaksi eli siihen ei pääse sisään Finderilla, ei hyvä ominaisuus.
Outo tapaus.
Koneen sijoittelusta ja siitä roikkuvista vermeistä. Ratkaisuni oli hankkia Palaset-lokerikko. Poistaa siitä laatikot myöhempää mahdollista käyttöä varten. Porata taakse noi 30 mm reikiä sen verran kuin sopivasti mahtui. Tehdä laatikoiden tilalle hyllyt toisesta projektista jääneestä kasvihuoneen kennolevystä. Pohjaan vielä liukuesteet.Tällainen siitä tuli.
Kvadrantidien lennot
Laitoin kameran pihalle noin tunniksi raksuttamaan, eikä ainuttakaan Didi-van-didiä lentänyt ohi eikä yli. Taas tällainen hyvin markkinoitu ja huonosti toteutettu tapahtuma.
Kokeiluhan tämä oli. Kameraan (XT-4) natiivi ISO 160, Samyang 12 mm, aukko 7 ja aikaa 30 sekuntia. Sitten Lightroomissa armotonta vipustelua ja tällainen siitä tuli. Seuraavalla kerralla sitten jotain muuta.
Avaa uudelle välilehdelle niin näkyy paremmin.
Korjaus edelliseen. Olihan niitä siellä kun alkoi tarkemmin tutkia.
avaa taas uuteen välilehteen.
Sinne meni 2024
Aika julkaista vuoden 2024 loppuraportti. Seuraavat 12 kuvaa ovat vuoden 2024 kotigallerian valiot. Tuossa on siis vuoden kierto. Päivittyy kerran kuukaudessa. Näemme, että tammikuussa 2024 (kuva vasemmalla) oli lunta ja joulukuussa (kuva oikealla) sitä ei ollut. Tänä vuonna mukaan tuli enemmän henkilökohtaisia kuvia, joita ei muissa medioissa julkaista. Pikkumiehen höpötysten muistelu on tärkeämpää kuin Vuohensaaren keltaiset vaahterat, varsinkin kun harvahkosti tavataan. Samoin nuo roikkuvat räpsyt ovat viime vuoden uutuus.
Neljä vuotta on mennyt, mutta viime vuosi oli raskain. Kiireellä ja tuurilla sain kuitenkin joka kuukausi kuvan otettua onnistuen pitämään jonkinlaisen tason ja itsekunnioituksen. Toivon ja yritän tästä vuodesta kaikin puolin parempaa.
Suosittelen lämpimästi tällaista projektia. Kuvat on kai tarkoitus olla esillä. Tällä voit palata pienellä silmäilyllä vuoden taaksepäin ja muistella aiheesta riippuen hyviä, huonoja, kauniita, rumia, kivoja, kipeitä tai mitä sitten haluatkin hetkiä. Kuvahaasteena tämä on paljon kevyempi kuin kuva päivässä.
Hyllyt on itse tehty liimapuulevystä ja design-kannattimet ovat design-shopista. Valmiina tuon mittaisia ei taida löytyä mistään. Kuvat tulostan Epson ET-2650:lla Epsonin kiiltävälle paperille, jonka laatu riittää tähän aivan mainiosti. Liimaan kuvat vielä ohuelle kartongille, niin pysyvät paremmin ryhdissä.
Vihreä on laaksoni
Vihreä oli laaksoni on John Fordin ohjaama elokuva, joka perustuu Richard Llewellyn saman nimiseen romaaniin. Siinä vihreä laakso muuttui mustaksi hiilikaivoksista. Tämän vihreän laakson pitäisi tilastojen mukaan olla tällä hetkellä valkoinen. Sellainen yhteys niillä laaksoilla.
Alunperin oli tarkoitus ottaa dronella eeppinen joulukuinen maisemakuva. Pyöräilin kahdeksan kilometriä pakkasessa ja tuulessa poikki peltoaukeiden. Päästyäni perille, huomasin, että DJI Fly äppi ei toimi. Ei sitten lennätellä. Käyttöön varasuunnitelma eli X-E4 ja Fujinon Super EBC XF 35 m 1:2 WR ø43. Varpistin niin ylös kun paleltuneilla varpaillani kykenin, pipo oli lähes 185 sentissä. En siis aivan kyennyt 70 metriin, joka olisi varmaan ollut passeli kuvauskorkeus. Sain sentään jonkun kuvan. Takaisinkin piti pyöräillä ja kyllä vilutti.
Armas Aurinko
Tässä kuussa Armas on heittänyt keikkaa jossain muualla kuin Salon seudulla. Ehti kuitenkin ainakin yhtenä päivänä pistäytymään.
Esteri (en tiedä sukunimeä) kävi edellisenä yönä, kuten kuvasta näkyy. Aika korkealla on vesi.
