Posts Tagged: salo
Päivän värikartta
Pitkästä aikaa pääsi ulkoilemaan kameran kanssa. Ilman sadetta ja valoon. En taas ymmärtänytkään kuinka lyhyt päivä onkaan. Aamun kaupunkiaskareiden jälkeen pääsi noin klo 14:00 jälkeen kuvauspaikalle. Ei kauaa mennyt kun valo muuttui keltaisesta, punaiseksi, siniseksi ja mustaksi. No musta tuosta puuttuu, mutta sen voi kuvitella laittamalla silmät kiinni.
Näytti synkältä ja myrskyiseltä päivältä
Halikonlahdella näytti autosta ulos astuessa niin värittömältä, synkältä ja kuolleelta. Ottaen huomioon, että on marraskuun loppu niin sittenkin aika värikästä. Tähänkin ilmastoon tottuu tai pakkohan sitä on, ainakin vielä.
Takaisin kaupunkiin
Metsä ei ollut kiva, siellä oli muita ihmisiä. Palataan takaisin Saloon, siellä ei ole ketään. Ei uskoisi, että ihmisten liikkumisaikaan kaupungin ydinkeskustassa voi joutua odottamaan minuutteja, että joku kävelee rautatieaseman sillalla tai torilla. Sitten kun joku tulee niin sillä on outo kävelytyyli tai raapii päätään, niin että profiili muistuttaa jotain möykkyä. Kivat sumut kyllä oli. En osaa päättää onko nuo valot kivat vai ei. On tässä vielä vähän Heikuraan matkaa. Kura on jo.
Halikonlahden iltakäynti
Ei näkynyt revontulia. Iltakuvaaminen kiinnostaa – mutta. Ainoastaan Samyangin kanssa saa jotain kuvaa aikaiseksi. Vaikka näitä kuvia ei sillä otettukaan. Pimeässä tarkentaminen ei oikein onnistu muilla. Sen ongelma on, että se on liian laaja ja kalansilmäefekti on moneen tarkoitukseen liian voimakas. Sommittelemalla horisontin keskelle ja croppaamalla 16:9 formaattiin saa ihan kelvollisen kuvan. Ihmettelen sitä, että miksi tuntuu, että kamera käy pimeässä jotenkin hitaalla. Näyttö on hidas – tarkentamisessa varsinkin, mutta miksi napitkin reagoivat hitaasti. En ymmärrä. Ei varmaan kukaan muukaan.
Classic Motocross Cup 2015 Salo
Elämä on muutakin kuin taidetta ja korentojen pörinää. Aaah, pakokaasua. Siitä olikin aikaa kun tätä Salossa viimeksi ajettiin. Hyvä kun saadaan Kavilannnummelle toimintaa. Yhtä vaille tusina kuvia. Fisulle tuli käyttöä. Radalla on pari mutkaa, joissa ei linssin vääristymiä juuri huomaa. Hyppyjen kuvaamiseen Kavilassa on hyviä paikkoja. Hyppyjen pituuksissa ja korkeuksissa on kuskien välillä isoja eroja. Muutaman kerran pääsi korkeushyppääjä yllättämään. Keli oli kiva. Yleisöä olisi voinut enemmänkin kuvata. Varikko on auki, mutta jotenkin koen sen niin intiimiksi tilaksi, että en sinne vieläkään kehdannut kameran kanssa mennä. Pari häiriötekijää alueelta voisi poistaa. Radan varresta voisi niittää kaikki päivänkakkaraa korkeammat heinät ja vilauttaa vesuria aidan ja radan viereen kasvaneille puskille.
Pohjankoski Salo
Mulla on uusi lelu, mutta en vielä tiedä mitä sillä tekisi. En ainakaan vielä heittänyt sitä kaivoon, jorpakkoon tai vesilintuun. Tutkitaan.
Salo iltatori Neljä ruusua
Ensin esiinnyttiin, huudatettiin salolaisia ja lopuksi yhtye palkittiin sonnisäilykkeillä. Tais olla porukan ainoa lihansyöjä.
Kiitos Suvisalolle tästäkin keikasta.
Salo Horseshow 2015
Ensimmäinen kuva lauantain sixbar-kisasta. Voittaja Jukka Rantanen ja Artos. Korkeutta taisi olla 165 senttiä. Loput kuvat LähiTapiola GP:n voittaja Hanna Tardiveau ja Prinz Clintus.
Horseshow on kesäkuun lopulla. Paikka melkein Salon keskustassa. Vapaa pääsy. Lähtöjä torstaista sunnuntaihin. Paikkoja areenan reunalla aika vapaasti valittavissa. Näistä lähtökohdista hevosista kiinnostuneen on hyvä kuvata. Näistä kuvista taas näkee, että ellei tiedä mitä on hakemassa niin eihän tämän parempaa voi saada. Toinen asia on, että on tuolla kentällä ja laitamilla uskomaton määrä roinaa. Taustalla on aina jotain sekavaa ja häiritsevää. Kolmas on, että m.Zuiko 40-150 Pro oli tähän tarkoitukseen objektiivi paikallaan.
Kiitos järjestäjille hienosta tapahtumasta.
Kiskon kivimakasiini
Kiskon kivimakasiinissa oli (päättyi 28.6.2015) valokuvanäyttelyt. Alakerrassa Raaseporin valokuvakeskus: “Omat kokoelmat”, keskikerrassa Martti Anttila: Virtaava polku, yläkerrassa Tellervo Viitaniemi.
Alakerrassa ei ollut sen enempää punaista lankaa. Melkein 40 työtä melkein 40:ltä kuvaajalta. Onhan se toki mukava nähdä joskus vaikka Pentti Sammallahden ja Matti Saanion töitä. Irrallaan omasta sarjastaan ne jäävät kuitenkin irrallisiksi.
Virtaava polku näyttelyssä oli kuvia kuvaajan matkoilta Intian Narmadajoelle. Aitoja vedoksia aidosta elämästä.
Yläkerran töiden tekniikka oli serigrafia, piirros, ommel, harso. Nämäpä olivatkin hienoja. Tuo kerroksellisuus oli se juttu. Myös näyttelytila tuki esittämistä. Tällä tekniikalla voisi kertoa yhtä aikaa monta tarinaa. Mielenkiintoista oli myös, että edestä työ oli läpinäkyvä harso, mutta sivusta katsottuna kuin piirros.
Salon tori
Kuin töyhtöhyypät Halikonlahdelle niin kahvila(t) palaavat talven jälkeen torille. Maistelussa tällä kertaa kahvi ja munkki hienommin sanottuna donitsi. Kahvi jäähtyi ehkä hieman liian nopeasti, mutta sen voi paikata santsikupilla. Munkki oli hyvä. Päältä rapea, lämmin ja sisältä juuri sopivan pehmeä, sellainen medium++. Lähikuvaa tuollaisesta suupalan kokoisesta munkista ei ehdi ottaa.
