Posts in Category: Uncategorized
Helsinki Hans Op De Beeck
Amos Rexin hyvin suosittu näyttely. Päästiin käymään kun järjestyi lomapäivä. Vaikuttava näyttely, valtavasti yksityiskohtia ja voi vaan arvuutella, miten nuo kaikki on tehty. Hieno musiikki. Amos Rex oli tälle hieno tila. Hyvän näyttelyn merkki on, että siellä viipyy, ehkä viivyttelee. Mielessä on, että toista kertaa ei tule vastaavaa kokemusta eteen. Muistaa kuolevaisuuden, muistaa kuolevansa – memento mori.
Koivikko
Jostain tuonne suon ja metsän rajalle on tullut koivikko. En tiedä onko levinnyt luontaisesti vai onko joku uskonut koivun tuossa viihtyvät. Ei yhtään suoraa puuta, jokainen, mikä mihinkin suuntaan väärällään. Kituliaita suokoivuja. Ei se mitään, minulle kelpaavat. Jokaisella pitäisi olla oma kotikoivikko, mistä otetaan merkit vuodenkiertoon. Ensimmäiset silmut, niiden puhkeaminen vaaleanvihreiksi lehdiksi, vihreän syventyminen kesän mittaan, syksyn keltainen ja lehtien putoaminen. Tästä tulee minulle sellainen kalenteri. En varsinaisesti odota mitään klorofyllipurkausta, mutta toivottavasti niistä joku on vielä elossa.
Turun taidemuseo Shoji Ueda
Pitkästä aikaa valokuvaa. Tällaiseen taiteilijaa esittelevään näyttelyyn pitää tietenkin yrittää ottaa mukaan jotain koko tuotannosta. Hyvä vai paha – molempia. Mielestäni kaikki taideprojektit ja muut hömpötykset voisi jättää pois ja olla vain kuvia, joita tällaiset maalaisetkin ymmärtävät. Ei siinä mitään, pidin kyllä näyttelystä. Jossain kuvissa oli jotain outoa, mutta en keksinyt mitä, esimerkiksi neljän tytön kuvassa yhden tytön varjo. Surrealistiset kuvat olivat hauskoja. Parasta oli kuitenkin sarja Lasten kalenteri (Children the year around). Tavallisia ihmisiä omassa ympäristössään. Tuo toinen kuva on siitä sarjasta. Sommittelu, miten lapset ovat sijoittuneet, tuo lyöjä ja tausta – huippu. Muutenkin perspektiiviä osattiin käyttää. Taitava kuvaaja, kyllä. Annan suosituksen, että kannattaa käydä. Ei tätä Suomeen toista kertaa tule ja eikä ole tullut vastaan muuallakaan.
Harmittavaa, että ei ollut mitään näyttelyjulkaisua ja kirjoja tuntuu olevan vaikea löytää. Shoji Udeo museon sivuiltakaan en löytänyt mitään minun ymmärtämälläni kielellä.
Latokartanonkoski, Salo Perniö
Onkohan sellaista näköalapaikkaa, matkakohdetta tms. kuin suvanto. Paikka, missä veden virtaus on rauhoittunut, pauhu on hiljentynyt. Vai tuo ylävirta on näyttävä, vauhtia, voimaa ja vaarallisia tilanteita, silti suosikkipaikkani löytyy tuolta alavirrasta. Menee sinne polkukin, umpitie. Varmaan siellä käydään kääntämässä – ai ei täällä ollut mitään. Tuossa kosken melussa häiritsee, kun ei kuule mitään muuta. Ei taakse hiipiviä karhuja tai pythoneita tai lintuja. Tuntuu, että on itsekin kömpelö kun yksi aisti puuttuu.
Sain sentään koskikaran näköaistilla ja palokärjen sekä pyrstötiaisen kuulolla.
Talvista kuvaa
Mennä retkeilemään kolmeksi tunniksi ja ottaa kuva lumesta, kreisiä. Näitä kun myöhemmin katselee, saattaa muistaa, että olihan tammikuussa lunta. Kuvan metatiedoksi pitäisi tallentaa näinä ilmastomuutoksen aikoina myös lumen syvyys eli paksuus. Ei sitä tarvitse järven jäällä paljon olla, kun näyttää paljommalta kuin onkaan.
Aurinkoista päivää
Ainakin sääennusteen mukaan. Odottelen jo helmikuuta, että silloin repäistään pilviverho ja päästään kunnolla paistattelemaan.
Arvuutuskilpailu
Kuinka kauan kestää, että nuo kuuset saavat korkeudessa kiinni tuon haavan, ellei haapa kaadu. Luulen, ettei koskaan.
Tässä oli ennen hieno kuusikko. Olisi kiva näyttää lapsenlapselle ne kannot ja antaa toivotuksen, että jospa sinäkin joskus näkisit tässä niin suuria kuusia.
Talvikalassa
Onkohan ilmastonmuutoksesta johtuvaa, että monena vuonna talviverkot ovat olleet melkein kilometrin edempänä. Eikö jää kestä? Onko kuha vaihtanut matalampaan?
Ollut aika sumuista viime aikoina
Kauniiksihan tuo kuura maiseman koristelee. Taitavasti sumu häivyttää maiseman ja poistaa rosot.
Vakipaikka
Minusta on jotenkin rauhoittavaa ja turvallista, että on joku paikka, mistä saat halutessasi lähes aina hyvän tai ainakin kohtuullisen kuvan. Vaikka tuleekin itseä toistettua vuodesta toiseen, niin on se aina kuitenkin uusi kuva ja uusi aika.
