Posts in Category: Uncategorized
Laukut
Tämä saa olla jakana Helsingin ja metsän välillä. Tästä tykkäsin.
Processed with VSCO with x4 preset
Helsinki 2
Ensin herätään, sitten syödään aamupala ja lähdetään kaupungille. Niin se matkoilla menee ja niin meni nytkin. Kovin paljon aikaa ei ollut, mutta Amoksen (Amos Andersonin taidemuseo) luona tuli silti poikettua. Hienot näyttelyt, kaikki kolme vai neljäkö niitä oli (asiantuntevaa syvällistä taidekritiikkiä). Helsinki Noir jäi ratkaisematta, tarinan kuvituksesta sain riittävästi elämyksiä. Hienoa, että tehdään jotain uutta eikä vain kävelytetä ihmisiä ympäri museota kädet selän takana. Amoksen huoneessa oli samanlainen tuoksu kuin Kemiön kesäpaikassa. Tiedoksi henkilökunnalle, että kristallikruunun kristallit olisi syytä pestä ainakin jouluksi.
Edellisen päivän Heikuran jälkeen mietin, että on Helsingissä ainakin jotain mitä kuvata. Siellähän on kaikkea. Paikkoja, ihmisiä ja tilanteita riittää. On kissakahvilaa, kalaravintolaa, milloin mitäkin tapahtumaa ja ihmismassojen rauhallista ja rauhatonta liikehdintää. Eikö? Sitten tulee taas se perinteinen kysymys, että eikö täällä Salossa sitten ole mitään? Pakko olla. Ei vaan näe.
Matkassa oli mukana kamera, jolla otin tuon yhden kuvan. Otin nopeamman kameran esiin kun ei voinut tietää mitä tuollaisen mölyävän porukan toimeksiannosta eskaloituu. Moottoripyörä oli kiinnostavampi kuin kulkueen kärjessä kulkeva Sinikka Sokka. Satuolentoja voin kuvata kotimetsissäkin. Sitten matka kohti kotia. Tietenkin kalliin kahvilan kautta, jotta jää oikea mieli. Salon torilla samalla rahalla saa tuoreen korvapuustin santsikupilla ja rahaa jää vielä ylikin – nih.
Processed with VSCO with b4 preset
Processed with VSCO with x4 preset
Processed with VSCO with x4 preset
Helsinki 1
Todellakin rikoin omia ja maakuntarajoja ja uskaltauduin Helsinkiin. Eikä ol edes kauaa ku just oli Turus. Kuvat ovat viimeistä lukuun ottamatta Valokuvataiteen museon Pimiö näyttelystä. Pimiö oli mukava sekoitus Heurekaa ja taidenäyttelyä. Uskoisin, että tuolta saa moni innostusta uusiin tekniikoihin ja kokeiluihin. En tosin ole suuri ihailija näyttelyille, joissa on paljon eri kuvaajien töitä. Tässä näyttelyssä kuvilla oli oma funktionsa kuvaamassa historiaa ja trendejä. Camera Obscuran käytössä olisin tarvinnut manuaalin. En tiedä onko joku muu saanut itsensä näkymään Camera obscura kuvassa. Tuo yksi negatiivi oli pakko kääntää positiiviksi, että näen mitkä tiernapojat siinä laulaa. Jälkeenpäin jäi vaivaamaan, että tuoksuiko siellä oikeasti kehite vai luulinko vain.
Viimeinen kuva on Virka-gallerian Heikuran End of the Road näyttelystä. Heikuran tekniikoista tässä ja edellisissä näyttelyissä voidaan olla ja ollaankin montaa mieltä. Kuvaaja hän oli, tilanteen ja kuvan näkijä – kiistatta.
Processed with VSCO with 4 preset
Processed with VSCO
Processed with VSCO with x4 preset
Processed with VSCO with a6 preset
Processed with VSCO
Processed with VSCO
Paluu Sahajärvelle
Mitään palaa. Samalta reissulta kuin edellinenkin kuva. Nyt on kuvien kanssa vähän kiirettä ja pidetään sivut lämpiminä tällaisilla turhilla postauksilla. Olympuksen vakaajan teho näkyy tässä kuvassa. Ilman jalustaa, polttoväli 27 mm (54 vanhan ajan milliä) ja aika 1/13 sek. Omat fourthirdsit eli 43:t puron penkalla huonosti tuettuna.
Sahajärvi, Salo, Suomi-Finland
Jäi silmälasit kotiin, mutta siitä huolimatta vaikuttaa, että tänään kännykkä vei voiton. Ilman laseja on aika arvailua, mitä ruudulla näkyy ja mitä kennolle tallentuu. Korjataan sitten myöhemmin. Muitakin kuvia on, mutta ei ehdi säätää.
Processed with VSCO with p8 preset
Suolampi
Aikamoista lottoa on tämä Impossiblen värifilmi. Värit on kivat, vaikka ei siellä nyt ihan tuollaista ollutkaan.
Keltaiset koivunlehdet veden pyörityksessä
Pysähdyin seuraamaan koivunlehtimassa liikkeitä rannan laineisssa. Tulee hienoja harjanteita sopivilla valotusajoilla. Tämän pidemmällä tulee pelkkää sotkua. Otin sitten jalustankin esiin ja aloin tehdä systemaattisemmin tutkimusta valotusajan vaikutuksesta. Vapaalla kädellä tuli parempia. Lopetin kun silmälasit jotenkin putosivat tuonne lehtien joukkoon. En kyllä ymmärrä miten ne putosivat takaraivolta eteenpäin.
Myllylampi ja revontulet
Vanha paikka uudet valot. Aluksi oli ajatus mennä matalammalle. Lampi on padottu ja piti mennä padon taakse, veden pinnan tasalle. Olin yksin liikkeellä, enkä saanut selvää paljonko purossa oli vettä. Päätin pysyä kuivilla. Parin tunnin odotus palkittiin ja reposet tulivat esille. Eivät niin runsaina kuin edellisenä iltana, mutta tuli edes jotain.
Mökkiläiset olivat lähteneet, ei mitään ääniä joitakin koiran haukkuja ja hanhen töräyttelyä lukuun ottamatta. Lämmintä päällä ja eväät mukana. Luonnon rauha menee syvälle.Taivaan suuruus ja ihmisen pienuus. Ne tulevat selväksi.
Palmu rannalla
Salossa taidemuseo Veturitallissa oli hiljattain Leena Luostarisen näyttely. Tästä tulee mieleen näyttelyssäkin ollut Tunisian yöt. Tulee mieleen vaikka onkin ihan erilainen. Yö tässäkin on ja palmu rannalla. Juksun juksu.
Yritin laajempaakin kuvakulmaa, mutta puut alkoivat kaatua niin rumasti, ettei tullut kiva. Tätäkin on jo suoristettu vaikka tehollinen polttoväli on niinkin paljon kuin 24 mm vanhaan aikaan.
Painiojärven kyttyräkivi
Siirryin seuraavaksi illaksi 40 kilometriä pohjoiseen maaseudun rauhaan odottelemaan mahdollisesti tulevaa valoshowta. Joutessani näppäilin kuvan järvestä. Tuo kyttyräkivi olisi hieno saada omalle pihalle.
