Monthly Archives: elokuu 2018

Kaksi kurkea, hirveä

Tällainen tapaus tällä kertaa. Olin kotijärvellä iltasoutelemassa ja samoilla hoodeilla kuin ennenkin hengaili pari kurkea, yksikössä kurkipari. Oli siinä harmaita turistilintujakin paikalla. Huopailin hiljaa lähemmäksi. Kolme työntöä ja lepo ja antaa purkin lipua. Lähestyessäni näin kaislikossa liikettä. Jotain valkoista ja luulin, että ne ovat kurkien poikasten päät tai nokat. En kylläkään ole koskaan näillä poikasia nähnyt. Taas lähemmäksi. Lievää hermostuneisuutta jo ilmassa. Harmaat turistilinnut ovat selvästi arempia kuin paikalliset kurjet. Nokat ja päät saavat uuden muodon. Ne olivatkin hirven korvat, kaislikosta alkaa nousta hirven turpa. Jonkin aikaa kävi mielessä, että onko elän jäänyt mutaan kiinni. Kai se olisi siellä mylvinyt. Sitten nousi koko mittaansa ja käveli pois. Kävi vähän vilvoittelemassa ja napsimassa muutaman ulpukan. Hirville kaikki kukat ovat syötäviä.

P8020034.jpg

Järvimaisema ja syötävät kukat

Mitä yhteistä? Älä mieti, ei mitään. En lähtenyt kotijärvelle soutelemaan vaan lähijärvelle kävelemään. Olen kuullut, että kuhat nousevat aivan pintaan kuumina päivinä. Olkoon tuo siis kuhan maisema. Kuha on hyvän makuinen kala, josta päästäänkin syötäviin kukkiin.

 

Kunnon ituhipin tavoin kylvin tänä vuonna kaupunkilaispuutarhaani useita lajeja syötäviä kukkia. En tiedä mistä pussista nuo orvokit, joilla on Mikki Hiiren korvat, Groucho Marxin viikset ja Patrik Laineen edesmennyt leukaparta tulivat. Onneksi Suomessa ei ole Mikki Hiiri kulttia ja voin huoletta syödä nuo. Tuo toinen on niin ärhäkän näköinen, että se pitää laittaa kasslerin päälle naama alaspäin. Ettei tartte syödä silmät kiinni. Ärhäkän näköinen ruoka on saanut siis uuden merkityksen.