Yearly Archives: 2020

Aina vaan harmaata

Ainainen valitus harmaasta. Itse asiassa jos miettii, niin ei kesällä montaa väriä enempää ole. Riippuu tietenkin väriopista ja värikartan laajuudesta. Hienoja ruskeita, vihreitä ja punaisia löytyy ympäri vuoden. Lopetan harmausvalituksen ja alan ihastella miten eri harmaan sävyt sulautuvat niin saumattomasti toisiinsa.

Harmaata on

Kuin näin harmaa päivä tulikin. Onneks sentään musta erottuu. Jäätyvä järvi on sitten mielenkiintoinen. Onneksi olen jo niin huonokuuloinen, etten kuule kun se pyytää kokeilemaan kestääkö jää.

Tänään taas huomasin, että vaikka on kuinka nälkä, kylmä ja jano, niin sitä ei huomaa kun innostuu kuvaamisesta. Päässä on valmis kuva ja sitä yritetään tartuttaa kennolle. Kauheaa ähräämistä ja lopputuloksena on kuva, joka kelpaa itselle, mutta eipä sitä juuri muut näe. Kummallista tämä harrastaminen.

Valkoiset läntit luonnossa

Edelleen ärsyttää kun toiset eivät osaa potkaista noita käytettyjä nenäliinoja turpeeseen vaan jättävät ne tuollai näkyvälle paikalle. Ei tarttis isoa kuoppaa kaivaa. Varmaan ajatellaan, että kyllä se maatuu. Maatuu, mutta ei kukaan varmaan perunankuoria ja suodatinpussejaan pihalleen heittele – kyllä ne maatuu. Roskaaminen on roskaamista.

Hamarijärvi Teijo Salo

Tänään oli Hamaripäivä. Tietä pitkin Ryssänsillalle ja sieltä rantaa seuraillen, soita väistellen, peuran polkujen ohjaamana, kevyesti rämpien takaisin autolle. Paljon on Teijolla erilaista maisemaa. Järvikin alkoi jo jäätyä. Kokenut joogalentäjä olisi hyvinkin päässyt luistelemaan.

Punassuon kierto

Sattuipa loma ja aurinkoinen päivä. Päivä nyt on liioittelua, muutama tunti. Tietä pitkinhän sitä suurin osa matkasta tulee sulan veden aikaan. Tulisikin vielä joskus lumitalvi, että pääsisi suksilla kiertämään.

Puukuvia Sahajärveltä

Luin kerran jostain netistä, että jos ei jotain sivustoa päivitä, niin se voi digipölyyntyä. Kun se on pölyyntynyt, niin se siirretään syrjään ja sen paikan verkossa voi napata joku muoti, sisustus, lifestyle (vai onko se just muoti ja sisustus), ruoka, elämäntaito, jumppa, säästämis, influensointi tai muu sivusto. Toivottavasti ehdin ajoissa.

Olipa mukava pitkästä aikaa katsella puita. Koivun veljeksiä ja pyökin perhettä.

Teijo Sahajärvi

Kiersin Teijolla ns Sahajärven lenkin eli Sahajärveltä Nenustaan, Sauruntieltä yli kohti Onnelannummea ja Sahajärvelle.

Noilla kalliolla tuli paljon käveltyä kun retkeilyalue oli vielä nuori. Kalasunttiin, jossa tätä kuvaa otettaessa olin, ei päässyt kuivana kuin veneelllä. Silloin kalastettiin rannoilta, joskus lasten kanssa ja joskus ilman.

Maastosta huomasi, että kävijämäärät ovat kasvaneet. Polut ovat levinneet, märät kohdat muuttuneet liejuiksi, nenäliinoja ja karkkipapareita. Laavulle oli, varmaan vahingossa, joku jättänyt ruoanvalmistuksesta jääneet jätteensä. Saha pitää laittaa kiinni vaijerilla ja puiden tekoon tarkoitettu nuija on varmaan poltettu. En aina oikein jaksa ymmärtää. En ihmettele jos toiset haluavat kulkea omia polkujaan.

Oli kuitenkin aika kirkas päivä.

Kivi vai koivu

Kumpi voittaa, kivi vai koivu. Kivi ei ole antanut periksi ja koivu on joutunut kasvavaan kiven päälle. Jos lähdetään siitä ajatuksesta, että puut ovat tuntevia ja tuntevat kuten ihmiset, niin tuon on tarvinnut sattua ihan sairaasti.

Mielenkiintoinen kohde. Hankalasti kuvattava, niin kuin moni muukin metsän puu.

Suon laidalla

Kulkea etelän kansallispuistossa omaa polkuja, suon laidalla, kerätä karpalon kokoisia puolukoita, ei yhtään vastaantulijaa, ei yhtään ohittajaa.

Kiitän kaikkia, että mikään palvelumuotoilija ei ole vielä onnistunut tätä muotoilemaan. Kiitos.

Onko vielä muita värejä

Onpa siinä antosyaaneja ja karotenoideja joille klofylli on antanut tilaa loistaa. Eikö olisi mitenkään mahdollista, että keltainen ja vihreä olisivat samaan aikaa paikalla, niin saataisiin sinisiä lehtiä.