Vaisakon lehto

Kävinpä täälläkin kurkkaamassa. Hiljaista oli. Yksi koira, käpytikan ääni ja pari tiaista. Kummallista.

Maasto kostea, mutta ei märkää, hieman kuraista, pitkospuut paikoitellen liukkaan limaisia ja jäisiä. Sinivuokot eivät olleet kukassa, ei siis sekaisin ihan luonto ole. Kiittäkäämme korkeimpia voimia kukin uskonsa ja voimiensa mukaan.

Vihreää on paljon, sammal oikein hohtaa. Eri tavalla kuin kesällä.

Comments are Disabled