Tämän viikon kierros sisältää:

Turku: Ars Nova. Kokoelmanättely. Tämä ei ollut iso pettymys, koska en siltä juuri mitään odottanut. Näissä kun harvemmin on mitään teemaa, jäävät irralliset taulut kovin irrallisiksi. Vaikka siellä joku Picasso, David Hockney tai Anish Kapoor olisikin joukossa. Onneksi ikkunat olivat puhtaat ja sää kaunis, niin sai ihailla takapihan salaista puutarhaa.

Turku: Turun taidemuseo. Eggert Petursson, Millefleurs. Tästä olin lukenut vain, että kukkatauluja. Olen iloinen, että olin niin hyvässä kunnossa, että jaksoin kavuta museolle asti – menihän se kolmen pysähdyksen taktiikalla. En ole koskaan pitänyt siitä mäestä.

En olisi osannut arvata mitä oli tulossa. Se tarkkuus, värit, kerrokset, struktuuri, yksityiskohdat lajien määrä. Tyhmänä ja mykkänä katson taulua. Menin jotenkin sekaisin. Ihmettelen, miksi en muista tuonkaan kasvin nimeä, vaikka sen hyvin luulen tietäväni. Sellainen botanistin ja taideharrastajan unelmanäyttely. Nämä eivät olleet mitään Heikki Marilaa. Oma puutarha saisi olla samanlainen, kaikki kukat kukkivat samaan aikaan. Vahva suositus.

Iittala: Naivistit Iittalassa, kesänäyttely 2026. Iittala on ollut kesän ohjelmassa vuosikausia. Lähes jokaisessa näyttelyssä ollaan käyty. Tänä vuonna jäi jotenkin vaisuksi. Onko liikaa toistoa, kosiskelua, alkavatko aiheet jo kyllästyttää – en osaa sanoa. Puuttui sellainen sykähdyttävä kokemus, esimerkiksi joku ylivoimaisen tekninen tai aiheen yllättävä käsittely. Petra Heikkilä (kuvassa) on kyllä paikkansa lunastanut tulevillekin vuosille. (Petra Heikkilä, Kissanpäiviä 2026)

Valkeakoski: Voipaalan taidekeskus, Leena Luostarinen, Värin vallassa. Voipaala nousi vasta muutama vuosi sitten tietoisuuteeni. En osaa sanoa, miksi löysin sen näin myöhään. Siinähän se on Iittalan vieressä 20 minuutin päässä. Vierailun pääkohteena oli Leena Luostarinen, olihan siellä toki muutakin.

Näyttely oli minulle muistonäyttely Veturitallin vuoden 2015 näyttelystä. Sormet ristissä toivoin, että olisipa pantteri mukana. Olihan siellä yksi. Pidän Luostarisen viivasta ja tyylistä, vähällä on kuvattu niin paljon. Pantterikuvassa olevasta toisesta taulusta voi rakentaa aasinsillan alakerrassa olleen Jukka Rintalan näyttelyyn. Esillä Rintalan maalauksia ja hänen suunnittelemiaan pukuja. HYvä viiva on Rintalallakin.