Posts Tagged: linnut
Kalustopäivitys: Panasonic Leica DG Vario-Elmar 100-400mm f/4-6.3 Asph. Power O.I.S.
No huh huh mikä nimi. Noin pitkällä nimellä on pakko saada kuvia tosi kaukaa. Tuollaisen kuitenkin hankin OM-D E-M1:n kanssa käytettäväksi. Koskaan en ole laitetestiä tehnyt, enkä tee nytkään. Netistä löytyy testejä. Sen verran kommentoin, että akkukahva pittää olla rungossa kiinni. Ilman on vähän hutera. Lähdin testailemaan pötkylää Halikonlahdelle. Lintukuvaukseen tämä on hankittu ja se tarkoittaa, että mennään urku auki eli 400 milliä on oletusasento. Pisimmässä asennossa putki on 30 senttiä pitkä. Paino ei tässäkään asennossa ole keulilla vaan paketti on edelleen tasapainossa. Taas tuli huomattua se, että jos oma tekniikka ei ole kunnossa, niin ei niistä suttukuvista kannata kameraa syyttää. Käsivaralta, pitkällä putkella pitää olla puristus kunnossa. Tuulisena päivänä vielä lisää vaikeuskerrointa.
Kauan pyörittelin m.Zuiko 300 mm vaihtoehtoa. Koska tässä ei olla ambassadöörejä niin, kyllä se vaan kertakaikkiaan oli minulle liian kallis vaihtoehto. Olkoonkin, että Olympus lienee kaikkien testien perusteella parempi, ainakin siinä tarkoituksessa, mihin minä tätä käytän. Yhden käyttökerran jälkeen voin todeta olevani tähänkin tyytyväinen – toivottavasti toisenkin. Onhan tämä pimeä, mutta pimeys tulee 300mm + 1.4X yhdistelmällekin. Voinhan tämän joskus myydä jollekin vielä köyhemmälle ja hankkia sitten jotain parempaa tilalle. Älä siis sinäkään enää mieti vaan mene kauppaan.
Voisiko tämä olla reissuputki. Ei minulle. Mieluummin otan 100 grammaa kevyemmän m.Zuiko 40 – 150 mm 2.8 Pron mukaan ja jätän loput millit kotiin. On tuo niin julmetun pitkä, vaikkakaan ei kovin paksu.
Kuvat alla, arvot mainittu, vakaimena kaikissa oli Power O.I.S. Tuohon pajulintukuvaan kommentoin, että jos haluaa poimia koivun latvasta pajulinnun, niin ei siihen riitä edes 800 mummonmilliä. Edelleen pitää osata hiipiä ja väijyä jos haluaa hippiäisiä tai peukaloisia kuvailla. Summa Mutikassa niin kuin latinalaiset sanovat: Hauskaa, kerrassaan riemukasta oli taas pöödejä kyttäillä. Jäädään odottelemaan sudenkorentojen invaasiota.
Pajulintu koivussa ISO 320 – 400 mm – f6.3 – 1/640 sec
Naurut lokit ISO 250 – 224 mm – f5.2 – 1/640 sec
Kottaraisen pentu ISO 500 – 400 mm – f6.3 – 1/640 sec
Ruokokerttunen ISO 500 – 400 mm – f6.3 – 1/640 sec
Pajusirkku ISO 1000 – 400 mm – f6.3 – 1/500 sec
Yksitassu kivitasku ISO 200 – 300 mm – f5.7 – 1/500 sec
Haarat pääskyt ISO 200 – 400 mm – f13 -1/500 sec
Pönttö kuvaaja
Tänä vuonna vaanitaan sinitiaista. En se vaan nopee lähtijä tuokin. Ei riitä valot, valotusaika eikä terävyysalue ilta-aikaan.
Pitää laittaa loma-anomus tai pitkä lounas vetämään kun aurinko seuraavan kerran näyttäytyy.
–
Ennenaikainen sulkasato
On saattanut joku lintu peljästyä kun on tuonkin verran jokin nyhtänyt sulkia. En tiedä mikä lintu, en tiedä mistä kehon osasta ovat. Sulkien ihmettely on sitä ikuista pikkupoikaa, jolle puolikkaat linnunmunat, käärmeennahat ja sisiliskon hännät olivat suuria aarteita. Nyt isompana ihmetellään niiden muotoa, rakennetta, järjestystä ja väriä, jolla linnun väritys tehdään.
–
Mielimaisemani
Mielimaisemani ja pari paikallista asukasta. Rauha järvellä, kesä lähellä.
–
–
Ulkoilutan kameraa Lontoossa
Monista vuosistani huolimatta en ollut aikaisemmin käynyt Lontoossa. Ennakkoluuloinen olen, tunnustan sen. Joku voi ajatella, että kuka tollo menee Lontooseen ja innostuu jostain hemmetin kottaraisista ja puluista. Varmaan sellainen, jonka tietämys englannista on tasolla Never Mind the Bullocks, London Calling ja God Save the Queen.
Tulopäivä on aina lyhyt. Kävely Kensington Parkissa ja huoneeseen. En ole ennen nähnyt, että kottaraiset syö pullaa. Mainiota tyyppejä. Ensin kottaraisena paikalle nappaamaan patonki ilmasta ja sitten pakoon perässä lyllertäviä puluja.
Varpuspöllö – Glaucidium passerinum
Kylläpäs minä ilahduin kun tuon äkkäsin. Aivan kuin joku pahka lepän kyljessä. Nämä on näitä isoja pieniä juttuja.
Kyhmyjoutsen
Aletaan kohta olla jo aika lähellä sitä kulminaatiopistettä, jolloin kuvaaminen voi alkaa taas kiinnostaa.
Valkoselkätikka ja putkipohdintaa
Ensiksi onnittelut minulle, että löysit valkoselän ihan itse. Kiitos, minä – ole hyvä, ilo oli kokonaan minun puolellani.
Olen miettinyt jo kauan, että repäisisikös ja iskisis pätäkkää kiinni m.Zuiko 300 mm objektiiviin. Tällaisissa kuvissa lisäulottuvuutta kaipaa, mutta jos lintu on tuollaisessa pusikossa niin tuskin siinä mitään oksafiltteriä on. Mitä loppujen lopuksi tekisin kaikilla lintupönöillä. Suomessa on niin kovia lintukuvaajia, että omat kuvani tuskin toisivat genreen mitään uutta. Eikä niillä olisi myöhemmin mitään dokumenttiarvoakaan. Vuodessa tavoitteeni on saada sata pinnaa eli en ole oikein bongarikaan millään mitalla mitattuna. Löytäisinkö lintuja paremmin pitkällä putkella, ehkä. Kulkisinko 300 mm tanassa aina maastossa ollessa, ehkä. Samalla rahalla saisi kivan nipun Teliaa ja Nokiaa, onko niillä parempi jälleenmyyntiarvo, ehkä. Kuvassa mummonaikainen polttoväli on 420 mm (m.Zuiko 40-150 + 1.4X), 300 millisellä putkella se olisi ollut 840 milliä. Paljonkos tuo tikka tuossa kuvassa kasvaisi. Toisaalta, uudelle E-M1 mk II:lla saisi vähän enemmän kroppausvaraa, pitäisi sekin hankkia till vai tilalle. Tilasin just uuden pyöränkin, kerkiinkö sillä ajelemaan jos aika menee tipujen jahtaamiseen. Sellaista pohtii nimimerkki ”Olenko pihi vai rationaali huono harrastaja”.
Olihan tuo muuten valkoselkä?
Tikka lennosta
Edelleen haluan sellaisen tikkakuvan, jossa tikka lähtee tai tulee pajalta siivet levällään, niin että sulat erottuvat karvan tarkkuudella kauniisti taivasta vasten. Olen ennenkin yrittänyt.
Ensin hiipimiset ja vaanimiset. Tikka tulee pajalle, nakuttaa aikansa. Huomaan, että se suunnittelee lähtöä. Olen valmiina. Lähti, hätäännyin ja painoin laukaisinta niin, että kamera kääntyi varmaan 45 astetta ja tärähti hieman.
Taas odottamaan. Sama kuvio, tikka tulee, nakuttaa, huomaan, että suunnittelee lähtöä. Mitä, se siirtyikin toiselle puolelle puuta, ponnisti, otti muna-asennon ja lähti toiseen suuntaan.
Yritetään taas joku toinen kerta.
Sulkasarjaa
En tiedä monesko osa, laskut ovat menneet jo sekaisin. Ei mitään käsitystä mikä lintu. Olisko pyy?
