Posts Tagged: hyönteiset
Et ole yksin
Ajattelepa, että jää pettää ja jäät killumaan siihen avannon reunaan. Eikö olekin kiva, että on joku juttukaveri lähellä.
Mistähän tuokin on tullut. Elävä oli, ei ollut tunnistamaton lentävä esine. Jotenkin näytti, että kun lähestyin niin olisi yrittänyt maastoutua, vetää maihin niin sanotusti.
Nelipistepirkko
Aloitetaan kesän hyönteiskuvauskausi tällai varovasti, ihan hys hys. Tekee hyvää polville ja selälle kömpiä tuolla matosten tasolla. No ei oikeesti. Aina on jalka jossain jumissa kun yrittää korjata asentoa tai jostain puristaa. Sitten kun keskityn oikein johonkin niin lopetan hengittämisen ja ellen siinä hengittämättömyyden aikana saa kuvaa, niin tilanne on ohi. Pitäiskö mennä vaikka joogaan, paranisi liikkuvuus ja oppisi hengittämään. Nyt sitten tiedetään, mistä hengettömät kuvat johtuvat.
Ötököitten kyttäämistä
(Bloggauksen otsikon kannattaa olla sellainen, että hakukone löytää sen helposti.) Koska akkua oli vielä reilusti jäljellä kävin vielä tarkistamassa korentotilanteen. Niitä pieniä sinisiä oli paljon. Niin kuin vaikka näitä isotytönkorentoja ja hoikkatytönkorentoja. Mahtavatko mennä joskus nimet uusiksi metoo- ja kehopositiivisuushengessä. Sitten oli ohdakeperhosia, sillä on noin repaleiset siivet, koska ohdakkeen piikit ovat riipineet ne rikki (kaikki mikä on netissä ei ole totta).
Suojaväri
Luonto on sitten ihmeellinen. Miten leppäkerttu osaakin muuttua noin näkymättömäksi. Ei ole tainnut kuulla vastaväreistä. Mitähän tuo tuolta hakee? Tähän aikaan vuodesta kuusenkerkkä on aika ärhäkän makuinen.
—
Kirjokehrääjä
Siinäpä pari minun mieleeni. Kerrankin perhosia, jotka eivät päättömästi säntäile sinne ja tänne, vaan suhtautuvat kuvaamiseen tyynen rauhallisesti.
Aidan harvennus
Orapihlaja-aita on kerääntynyt monenlaista muutakin puuvartista kasvia. Joukossa on yksi ainakin vielä tunnistamaton, joka ainoana kelpaa näille toukille ravinnoksi. Melkoinen erikoisruokavalio. Tällainen pitsiaita olisi aika koristeellinen ja syksyllä vähemmän haravoitavaa.
Keihästytönkorento
Tähän asti korentokesä2016 on ollut lupaava. Vielä ehtii muuttua, onhan vasta toukokuu.
Muurahaiset
Sitten kun nämä pääsevät joskus pesälle, niin äiti-muurahainen kuitenkin sanoo, että: “Onks pakko aina tuoda kaikki sisälle.” Aika hankala kantaa tuollaista yhdessä kun ei voi käsillä pitää kiinni. Toisen täytyy peruuttaa tai molempien oppia kulkemaan sivuttain.
Havaintoja Hangosta
Seuraavaksi (luonto)havaintoja Hangon kaupungista. Havainnot ovat päivältä 28.3.2016.
Ensimmäinen havainto, jota ensin luulin valtavaksi rannalle ajautuneeksi meduusaksi. Se olikin ilmapallo. Mikä hämmästytti oli se, että siinä oli vielä ilmaa vaikka siitä oli jo kuoriutunut kuva ja värit pois. Ei voi olla viime vappuinen.
Toinen havainto oli kivat valkoiset kivet, joissa oli jotain kivaa vihreää. En tiedä mitä valkoinen on. Ehkä suolaa, mutta ei ainakaan kuanaa tai guanoo. Vihreät selittyivät lähemmällä tarkastelulla kuivuneeksi leväksi. Joku voisi käydä lakkaamassa nuo kivet niin, että levä jäisi paremmin kiinni. Niistä tulisi hauskan näköisiä koristeita rannalle.
Kolmas havainto oli: että mitä? Pienissä kuopissa oli pieniä toukkia pitkin rantaa. Ne näyttivät metallipurulta, jota magneetti liikutti. Koko ajan tuli lisää matoja kuopan reunoilta. Pieniä 2 mm mittaisia luikertelijoita. Mitä nuo ovat?
Ampiainen hangella
Neljä tuntia umpihankikävelyä ja vastaan tulee kuollut ampiainen. No ei kirjaimellisesti vastaan, kuolleet ampiaiset eivät lennä eivätkä kävele. Jotenkin inhimillinen tuon asento, uupuneena käpertynyt hangelle ja siihen kuollut.
