Posts Tagged: teijo
Linnut maisemassa
Oletan, että ovat räystäspääskyjä – eivät ainakaan harjalintuja vaikka sijainnista voisi päätellä. Taas nähtiin, että paras kamera on se, joka on mukana – ja loput kuvankäsittelyssä. Tällä kertaa mukana oli Xiaomi MI9SE. Ei toi nyt hullumpi ole. Pilalle olisi mennyt jos olis 400 millinen ollut mukana.
Teijon kansallispuisto, Nenusta
Säätämisen sietämätön tuska ja vaiva. Meneehän tämä sellaisena instagramman kokoisena, mutta en kyllä seinälle laittaisi. Kuvasta kyllä huomaa, että kevät on edennyt, sehän kai tärkeintä on, että sanoma välittyy.
Suolla on kaikki
Sitä kelpaa katsella laidalta. Vielä vahvasti jäässä, olisi kestänyt kävelläkin. Mikä tuossa maisemassa on parasta. Se saa olla rauhassa, niin kauan kuin minä tulen sitä katselemaan. Muuttuu itsekseen ja muuttuu vuodenajan ja päivän kulun mukaan.
Punassuo valkoisena
Nyt kantoi jo suo, mutta ei hanki. Melko raskasta tuo hankirämpiminen. Noihin saarekkeisiin pitää tutustua ajan kanssa paremmin kun sinne kerran nyt pääsee melko vaivattomasti.
Ikävää vaan, että Teijo ei ole varsinainen talvikohde siinä mielessä, että parkkipaikat eivät taida kuulua mihinkään aurausjärjestykseen. Pitää siis mennä toisten jälkiä ja varata luontivälineet mukaan.
Kaikki kuut ovat heinäkuita
Eikä sen heinäkuvauksen jo voisi heivata. Vaikka niiden muoto, rytmi ja väri ovatkin mielenkiintoisia ja tallentaminen haastavaa, niin varmaan löytyisi jotain mukavampaakin kuvattavaa.
Täydellinen aloitus vuodelle
Ei taida pilviverho tänään raottua. Eikä raottunut. Ei tarvinnut pettyä.
Hamarijärvi Teijo Salo
Tänään oli Hamaripäivä. Tietä pitkin Ryssänsillalle ja sieltä rantaa seuraillen, soita väistellen, peuran polkujen ohjaamana, kevyesti rämpien takaisin autolle. Paljon on Teijolla erilaista maisemaa. Järvikin alkoi jo jäätyä. Kokenut joogalentäjä olisi hyvinkin päässyt luistelemaan.
Punassuon kierto
Sattuipa loma ja aurinkoinen päivä. Päivä nyt on liioittelua, muutama tunti. Tietä pitkinhän sitä suurin osa matkasta tulee sulan veden aikaan. Tulisikin vielä joskus lumitalvi, että pääsisi suksilla kiertämään.
Puukuvia Sahajärveltä
Luin kerran jostain netistä, että jos ei jotain sivustoa päivitä, niin se voi digipölyyntyä. Kun se on pölyyntynyt, niin se siirretään syrjään ja sen paikan verkossa voi napata joku muoti, sisustus, lifestyle (vai onko se just muoti ja sisustus), ruoka, elämäntaito, jumppa, säästämis, influensointi tai muu sivusto. Toivottavasti ehdin ajoissa.
Olipa mukava pitkästä aikaa katsella puita. Koivun veljeksiä ja pyökin perhettä.
Teijo Sahajärvi
Kiersin Teijolla ns Sahajärven lenkin eli Sahajärveltä Nenustaan, Sauruntieltä yli kohti Onnelannummea ja Sahajärvelle.
Noilla kalliolla tuli paljon käveltyä kun retkeilyalue oli vielä nuori. Kalasunttiin, jossa tätä kuvaa otettaessa olin, ei päässyt kuivana kuin veneelllä. Silloin kalastettiin rannoilta, joskus lasten kanssa ja joskus ilman.
Maastosta huomasi, että kävijämäärät ovat kasvaneet. Polut ovat levinneet, märät kohdat muuttuneet liejuiksi, nenäliinoja ja karkkipapareita. Laavulle oli, varmaan vahingossa, joku jättänyt ruoanvalmistuksesta jääneet jätteensä. Saha pitää laittaa kiinni vaijerilla ja puiden tekoon tarkoitettu nuija on varmaan poltettu. En aina oikein jaksa ymmärtää. En ihmettele jos toiset haluavat kulkea omia polkujaan.
Oli kuitenkin aika kirkas päivä.
