Posts Tagged: Drone

Raja

Siinä se on ja varmaan pysyy. Vuoron perään, jompi kumpi ajetaan alas ja aloitetaan taas alusta.

Lisää saniaisia

Kuusamo Nature Photo… kilpailussa oli yksi drone-kuva, josta tuomaristo kommentoi jotenkin (en vaivaudu tarkistamaan), että on väritetty, mutta maltillisesti, menköön tällä kertaa. No, ei se mulle kuulu, mutta tämän verran kommentoin. Pakko niitä värejä on vähän kirkastella ja vahvistella, ei se aurinko vaan kovin usein sinne risukasaan eli metsään paista. Pakko käyttää vähän taiteilijan vapautta. Tämän tapaisissa kuvissa on myös se ongelma, että koska kun dronen objektiivi on varsin laaja, niin suoraan ylhäältä kuvattaessa kuva vääristyy eli puut kaatuvat. Tässä ne alkavat kaatua keskeltä ja puita on paljon ja ne ovat saman kokoisia, niin sitä ei niin huomaa. Joskus näistä tulee vaikutelma, että ollaan jonkun mäen päällä, vaikka kyseessä olisi pelto – niin kuin tässäkin – puupelto.

Salo – Mahtinaisentie

Pätkä kantatie 52:sta, loput tulee myöhemmin, ehkä.

Ensimmäinen kerta kun otan dronella pimeäkuvia. Helpottavaa kun kertaakaan ei kadonnut laite näköpiiristä. Mielenkiintoista. Pitääkin koittaa minkälaisella ajalla tuo pysyy vielä paikallaan. tässä oli ISO 800 1/5 sek.

Valosaasteesta paljon puhutaan. Eipä näytä valot ylöspäin menevän eikä penkkojakaan juuri valaista. Eipä ole ihan noin yksinkertaista. Pilvisenä yönä pitäisi ottaa uusi kuva ja katsoa minkä väriset pilvet siellä on.

Puintiaika

Alkaa olla vilja kypsää. Oikeastaan vasta tässä vaiheessa taas ymmärtää kuinka paljon meillä päin on viljapeltoja. Silloin kun ne ovat vihreitä, niin ne ovat vain peltoja. On täällä enemmänkin, mutta otin tuo joen tuohon väliin, niin ei ole niin tylsän näköinen.

Kotikattilaa kohti

Kattilaan, koska Salo on kuopassa. Kotikattilaa kohti, koska asun jossain tuolla ja monesti on ollut ruoka odottamassa. Tämä maisema on auennut eteeni satoja kertoja. Monesti sellaisena, että nyt on koti lähellä, jaksaa vielä muutaman kilometrin. Fyysinen kotini on tuolla edessä ja henkinen kotini takana. Tämä mäki erottaa ne toisistaan.

Koivikko

Voi kun näkisin tuon koivikon joskus suurena. Vaatii sen, että itse elää ja jaksaa eikä kukaan käy tuota kaatamassa. Puupeltohan tuo on ja jotain sen pitäisi tuottaa. Silti kaunis, ympäri vuoden. Olen sillai niinku koivufani.

Tien toisella puolella oli iso kuusikko. Ihana sammalpohja, mistä sai kerätä puhtaita suppilovahveroita.

Outoa on

Ei sada, ei tuule, voi seistä hetken paikallaan eikä kengät kastu. Kaupungissa nähnt vain loskaa ja lokaa, niin ei ymmärtänyt, että täällä taajaman ulkopuolella on siisti talvi.

Koulutus kannattaa aina. Kuvat paranivat heti kun sain suoritettua dronen lennättäjän A2 kokeen. Nyt löytyy uutta kompetenssia. Edellisellä lennolla tuli puu yllättäen eteen, niin löysinpä tuollaisen harjoitteluradan omaehtoiseen väistötaitojen harjoitteluun.

Punassuo valkoisena

Nyt kantoi jo suo, mutta ei hanki. Melko raskasta tuo hankirämpiminen. Noihin saarekkeisiin pitää tutustua ajan kanssa paremmin kun sinne kerran nyt pääsee melko vaivattomasti.

Ikävää vaan, että Teijo ei ole varsinainen talvikohde siinä mielessä, että parkkipaikat eivät taida kuulua mihinkään aurausjärjestykseen. Pitää siis mennä toisten jälkiä ja varata luontivälineet mukaan.

Suon päällä

Kaivoin pitkästä aikaa kopterin ja menin suolle. Vähän aikaa räpellettyä, muistin miten se laitetaan päälle.

Myöhemmin muistin, miten kuvia otetaan – kai. Kuvat olivat aluksia ihan plattuja. Aivan kuin jonkun likaisen suodattimen läpi kuvattuja. Aikansa kun niitä räpläsin, niin niistä tuli tällaisia. Jälkimmäinen voisi olla jostain meren tai järven pohjasta tai makrokuva kivestä. Hyvä niin, hyvä, ettei aukene kerralla.

Ihmettelemään jäin muuten tuota muotoa. Ovatkohan nuo jotain ojituksen jälkiä vai onko siellä aina ollut tuollainen mätäsrivi? Oja tuolla takana menee, mutta kartasta en osannut sijoittaa sitä oikeaan paikkaan. En tiedä, mutta mielenkiintoiselta näyttää. Suolla kävellessä tuota ei erota. Kyllä, todella mielenkiintoista. Pitää käydä uudelleen.

Olisin ottanut toisenkin akullisen kuvia, mutta alkoi ohjain piipittää. Siis voi helvetti, että menee hermo näiden vehkeiden kanssa. Eikö ne vain voisi toimia minulla ja hajota niillä, joilla on aikaa ja hermoja niiden kanssa näprätä.