Monthly Archives: helmikuu 2026
Haloo, kuuleeko kukaan
Halota päivää. Tällainen näky verkkokalvolla. Asiaa kun pikaisesti tutkii, selviää, että kyseessä on haloilmiö jne jne pälä pälä. Kyllähän minä sen tiesin. Samoin sen, että yleisin halotyyppi on 22 asteen rengas. Se ei ole minulle vielä selvinnyt, että mistä mihin minne millä se 22 astetta mitataan. Asiantuntijat ja asiaa tuntevat toistavat kaikki samaa. Sama juttu monessa muussakin asiassa. Jostain tuotteestakin kun yrittää hakea jotain tarkempaa tietoa, tulos on usein nolla kaikkien lainatessa samaa markkinointimateriaalia. Yhden jalustan kohdalla oli jostain syystä poikkeus, yksi toimittaja osasi jostain syystä kertoa jalustan korkeuden kun jalat on auki ja keskiputki alhaalla.
Tehköön joku vaikka Legoista haloilmiön jos sitten ymmärtäisin. En mene takuuseen.
Auringon voima
Ihmeesti tuo valo saa liikkeelle. Raskaan aamuisen kukkakuvauksen jälkeen lähdin vielä iltapäivällä Vuohensaareen kevyelle kävelylle. Hippiäistä hain, mutta ilmeisesti Suomen pienin lintu on entisestään pienentynyt. Ei kanta vaan yksilöt. (Kolibrien kuvauksesta ei tulisi mitään.) Puukiipijä olis kelvannut ja pikkutikka ja palokärki. Tuosta käpytikasta ei saa pikkutikkaa vaikka se menisi vielä vähän enemmän kyttyrään. Rannalla odotti jo rantavahti. Vaikka kuvasta voisi päätellä, niin Vuohensaari ei ole nakuranta – edes talvella.
Mukavaa oli, pääsi välillä oikein kuvausasentoonkin eli polvilleen. Millejä jäi puuttumaan. Mukana oli vain 100 – 400 (X1,5) ja puhelin. Olishan se kiva olla 35mm, 50mm, 70mm ja makrokin mukana. Sen verran on vielä järkeä päässä, että dronea ei pikkukävelyille oteta mukaan.
Polkupyöräilevä kuvaaja herää talviunilta
On ollut raskas helmikuu. Pakkasta pakkasen perään, eikä ole meikäläisestä luontoulkoiluun. Lenkkiä ja kuntoportaita on muuten heitetty, mutta ne ovat eri juttu. Monesti lenkki tosin sattui menemään siihen kaupunginosaan, missä on nähty nokkavarpusia. Turhia kierroksia ovat olleet.
Tänään lämpömittarin sininen viiva otti rohkean hypyn ylöspäin ja lämpötilan noustua -5 asteen paikkeille aloin pukeutua.
Ei ihan turha 14 kilometriä. Hiirihaukka, piekana, turkinpulu ja niinpalihanatalvimaisema. Sekin tuli taas todettua, että on se mun kuvaaminen (ainakin talvella) yhtä sähläämistä. Reppua, hanskaa, polkupyörää, sumeita linssejä, vääriä asetuksia … Onneks ei ollu hiki.
