Posts Tagged: maisemakuvat
Visit Kouvola
Taas Kouvolassa. Ne ketkä Kouvolaa mollaavat eivät tiedä paljosta mitään. Kouvolassa on näinkin hieno paikka, jota ei edes minun kuvankäsittelytaidoilla saa pilattua.
Puolakankoski, ei roskia, ehjät paikat. Olishan tuolla kiva ihan vaan istuskella pidempikin tovi.
Viljapelto
Ellei joku ole nähnyt viljapeltoa läheltä, niin otin malliksi kuvan. Ei vaan. Tämä kuvaa sitä, miltä voisi tuntua olla yksin vieraassa porukassa. Tuskin tuo saunio puhuu sanaakaan vehnää.
Puintiaika
Alkaa olla vilja kypsää. Oikeastaan vasta tässä vaiheessa taas ymmärtää kuinka paljon meillä päin on viljapeltoja. Silloin kun ne ovat vihreitä, niin ne ovat vain peltoja. On täällä enemmänkin, mutta otin tuo joen tuohon väliin, niin ei ole niin tylsän näköinen.
Pahainen notko
Pahainen sillä, että siitä on kauhea ajaa pyörällä ja sillä, että se on niin viehättävä paikka, mutta koskaan en saa siitä sellaista kuvaa kuin haluan. Paikkana kaunis, niin kuin moni muukin jokinotkon painanne ympäri salonseutua. Taikaa ei murrettu vieläkään. Siinä on myös yksi kukkula, jonka päälle haluaisin siniselle taivaalle valkoisen kumpupilven. Ei onnistu sekään.
Finnish landscape, view to the lake
Kirjoitin englanniksi, koska kaikki suomalaiset tietävät mitä tämä esittää. Google antaa 134000 tulosta järvimaisema hakusanalle. Lähteestä (heh) riippuen järviä enemmän kuin kuvia, niin mitkähän järvet on vielä kuvaamatta. No, ehkä Google ei vielä tiedä kaikkea. Tämä on kuitenkin kuvattu eli tänne ei kannata enää rynnätä. Kyllä vesi on aina vesi, vaikka ranta olisikin vain kivenheiton päässä.
Maaseudun mutkateillä
Ei nuo polkupyörällä tunnu ihan samoilta kuin joskus moottoripyörällä tuntui. Nyt on ainakin aikaa ja mahdollisuus katsella maisemia. Polkupyörälläkin ajaessa pitää muistaa, että sekin menee sinne minne katsoo. Maisema on Salon kaupungin Kuusjoen kaupunginosasta.
Kotikattilaa kohti
Kattilaan, koska Salo on kuopassa. Kotikattilaa kohti, koska asun jossain tuolla ja monesti on ollut ruoka odottamassa. Tämä maisema on auennut eteeni satoja kertoja. Monesti sellaisena, että nyt on koti lähellä, jaksaa vielä muutaman kilometrin. Fyysinen kotini on tuolla edessä ja henkinen kotini takana. Tämä mäki erottaa ne toisistaan.
Vihreän joen rannalla
Toisin kuin Kirkan Varrella virran, Eppujen Vihreän joen rannalla ei ole ympäristön tilaan kantaa ottava kappale. Koska tuo vihreä tuossa veden päällä on ilmeisesti silmälevä eikä sinilevä, niin rohkenin päätyä tähän kappalevalintaan. Silmälevä ei ole myrkyllistä, mutta en käynyt kokeilemassa. Viime vuonna tätä oli niin, että joki näytti pinaattikeitolta. Hienot värit kuitenkin.
Antaa kaikkien kukkien kukkia
Silti omasta pihasta ei oikein voikukkia tahdo löytyä – ainakaan taivastaustalla polveilevasssa jokimaisemassa. Voikukka antaa paljon enemmän mahdollisuuksia kuvaajalle, kuin ne typerät auringonkukat syksyisin. Todella aliarvostettu kukka, kukkien särki ja räkäkiiski, harvojen herkkua.
Hurraata suolle
Kauan eläköön suo ja kauan se on jo elänytkin. Edelleen pitäydyn mielipiteessäni, että suo on se maisema, joka tuottaa eniten mielihyvää – no on joku koivikkokin ihan kiva ja vanha metsä jos sellaisen löytää tai merenranta ja miksi ei pieni järvikin tai keittiön ikkuna kun kirsikat kukkivat. Vaihdetaan siis otsikoksi Hurraata tuollekin.
