Tammelasta matka jatkui Hämeenlinnaan. Hämeenlinnan taidemuseossa Martta Wendelin. Ennakko-odotus oli, että ei taida olla meikäläisen makuun. Eikä se oikeastaan ollutkaan. Aiheet vain eivät herätä minussa mitään muistoja tai takaumia eikä Kotiliesi ole koskaan kuulunut lukemistooni. Taiteilijan kykyjä en kiistä. Hienoja akvarelleja hienolla tekniikalla. Myönnetään, että kovan hammas-, leuka-, poski yms säryn vuoksi en ehkä täysillä keskittynyt tähänkään tapahtumaan. Saatanpa muuttaa mieltäni kun itku loppuu ja hammakset on taas kiristetty. Tämänkin pääsymaksun maksoin museokortilla. Näyttelyssä on mm valokuvaus kielletty, joten ei kuvia. Paitsi yksi.
Sitten Hämeen Linnaan. Tässä kohteessa keskittymistä häiritsi myös nälkä. Itse linnasta yritin ottaa sellaisen kuvan, ettei kukaan ole aikaisemmin ottanut. Onnistuin – tuli uniikki. Linnan kolmannessa kerroksessa oli Taneli Eskolan näyttely Sibeliuksen maisema. Osa oli tuttuja jostain muusta näyttelystä ja osa uudempia varmaan tätä näyttelyä varten tehtyjä. Kannattaa tuolla poiketa jos noilla seuduilla liikkuu, eihän se mitään maksa kun vilauttaa museokorttia.
Vuotuinen käyntikohde. Vaikka eipä se tapahtuma itsessään ole juurikaan muuttunut niinä vuosina kun itse olen käynyt. Saman näköisiä autoja samoilla paikoilla. Joukosta erottui tällä kertaa Alfa Romeo AR51 Matta vuodelta -52. Prätkistä vähemmän nähty oli Aprilia Moto 65, suunnittelija Philippe Starck. En ole vuosiin ottanut näistä kuvia kun netistä löytyy niin paljon parempia. Harmi kun Moto-Guzzin uusi California on niin iso ja kurja kun ei kukaan nyt osta sitä meitin mökkiä. Vanhat Californiat on kohta niin ajettuja ja vanhoja, etten sellaiseen ryhdy.
Ensi vuonna varmaan uudelleen ja nyt matka jatkuu Hämeenlinnaan.
Tänä vuonna yritän kolmatta kertaa valkosipulin kasvatusta. Ensimmäinen yllätys oli jo varhain keväällä pintaan tulleet alut. Onnistumisprosentti oli 101, mutta se putosi myöhemmin sataan. Toinen yllätys oli, että naatit kasvoivat ja ovat jo melkein miehen korkuisia. Kolmas yllätys oli tämä. Katsoin, että kohta on sipulit solmussa. Erikoisen kiehkuran se tekeekin. Kukka kai tuohon on tarkoitus tulla.
Avataan tämä kausi korentojen osalta, aika myöhään tosin. Aikaisemmin on muutama sulkakoipi ja lampikorento tullut vastaan. Tutuilla ja varmoilla paikoillakaan ei ole ollut elämää. Nyt tärppäsi, ainakin tytönkorennot ovat tulleet ilmoille. Kuvissa siis keihästytönkorento ja sirotytönkorento.
Tein samalla itselleni listan niistä eri lajeista, joita näitä sivuilta löytyy. Kaikki aikaisemmat korentopostaukset löytyvät tagien avulla. Listan järjestys noudattelee Sami Karjalaisen Suomen sudenkorennot kirjan järjestystä. Numerointi on oma.
Neidonkorennot
#1 1.6.2013, Immenkorento, Perniö Latokartano
#9 24.6.2013, Neidonkorento, Perniö Sahajärvi
Keijukorennot
#16 28.7.2015, Sirokeijukorento, Perniö Puolakkajärvi
Tytönkorennot
#6 12.6.2013, Keihästytönkorento, Perniö Punassuo
#23 5.8.2014, Eteläntytönkorento, Somero Palikainen
#8 22.6.2013, Sirotytönkorento, Salo Halikonlahti
#21 2.6.2014, Isotytönkorento, Somero Palikainen
#2 1.6.2013, Punatytönkorento, Perniö Latokartano
Sulkakoipikorennot
#5 8.6.2013, Sulkakoipikorento, Perniö Sahajärvi
Ukonkorennot
#4 8.6.2013, Karvaukonkorento, Perniö Sahajärvi
#24 13.9.2014, Kirjoukonkorento, Perniö Punassuo
#18 29.8.2013, Ruskoukonkorento, Perniö Latokartano
#20 8.9.2013, Siniukonkorento, Perniö Puolakkajärvi
Jokikorennot
#10 28.6.2013, Aitojokikorento, Perniö Pohjankoski
Purokorennot
#22 11.6.2014, Purokorento, Perniö Teijo
Kiiltokorennot
#14 18.7.2015, Välkekorento, Perniö Sahajärvi
Varsinaiset sudenkorennot
#11 28.6.2013, Litteähukankorento, Perniö Pohjankoski
#3 8.6.2013, Ruskohukankorento, Perniö Sahajärvi
#12 10.7.2013, Merisinikorento, Perniö Sahajärvi
#13 15.7.2013, Tummasyyskorento, Perniö Puolakkajärvi
#17 30.7.2013, Elokorento, Perniö Punassuo
#19 2.9.2013, Verikorento, Somero Palikainen
#15 22.7.2015, Punasyyskorento, Perniö Sahajärvi
#7 12.6.2013, Isolampikorento, Perniö Punassuo
Kesämökki, Somero, Somerniemi, Painiojärvi, tupa, sauna, pesuhuone, pukuhuone, terassi, aitta, lautarakenteinen, kaivo, tontti 2000 m2, etelärinne, 70-luku, Somerniemen tori, Ämyri, kuhaa tulee.Huom! Näitä ei enää tehdä.
Ensimmäinen kuva lauantain sixbar-kisasta. Voittaja Jukka Rantanen ja Artos. Korkeutta taisi olla 165 senttiä. Loput kuvat LähiTapiola GP:n voittaja Hanna Tardiveau ja Prinz Clintus.
Horseshow on kesäkuun lopulla. Paikka melkein Salon keskustassa. Vapaa pääsy. Lähtöjä torstaista sunnuntaihin. Paikkoja areenan reunalla aika vapaasti valittavissa. Näistä lähtökohdista hevosista kiinnostuneen on hyvä kuvata. Näistä kuvista taas näkee, että ellei tiedä mitä on hakemassa niin eihän tämän parempaa voi saada. Toinen asia on, että on tuolla kentällä ja laitamilla uskomaton määrä roinaa. Taustalla on aina jotain sekavaa ja häiritsevää. Kolmas on, että m.Zuiko 40-150 Pro oli tähän tarkoitukseen objektiivi paikallaan.
Kiitos järjestäjille hienosta tapahtumasta.
Kiskon kivimakasiinissa oli (päättyi 28.6.2015) valokuvanäyttelyt. Alakerrassa Raaseporin valokuvakeskus: ”Omat kokoelmat”, keskikerrassa Martti Anttila: Virtaava polku, yläkerrassa Tellervo Viitaniemi.
Alakerrassa ei ollut sen enempää punaista lankaa. Melkein 40 työtä melkein 40:ltä kuvaajalta. Onhan se toki mukava nähdä joskus vaikka Pentti Sammallahden ja Matti Saanion töitä. Irrallaan omasta sarjastaan ne jäävät kuitenkin irrallisiksi.
Virtaava polku näyttelyssä oli kuvia kuvaajan matkoilta Intian Narmadajoelle. Aitoja vedoksia aidosta elämästä.
Yläkerran töiden tekniikka oli serigrafia, piirros, ommel, harso. Nämäpä olivatkin hienoja. Tuo kerroksellisuus oli se juttu. Myös näyttelytila tuki esittämistä. Tällä tekniikalla voisi kertoa yhtä aikaa monta tarinaa. Mielenkiintoista oli myös, että edestä työ oli läpinäkyvä harso, mutta sivusta katsottuna kuin piirros.