Hangossa oli niin kivaa, että ansaitsee vielä toisenkin postauksen. Otettu Sonylla. Muutaman kerran on tullut nähtyä ja koettua, että Sonyn 27 mm kinovastaava polttoväli on ollut hyvä paikassaan. Alkanut miettiä, että pitäisikö sitä sittenkin kokeilla joskus zoomia Olympuksessakin.
Käsittely on tehty puhelimessa VSCOCAMilla. Lightroomilla korjattu paha purppurainen värivamma.
Perinteinen kevätmatka Hankoon. Hieno päivä kun pääsi tuulelta suojaan. Olipa myös mukava pitkästä aikaa könytä takapuoli pystyssä muutenkin oudossa asennossa makron kanssa.
Pyörähdys Kasnäsissa. Meri auki. Telkkä, kyhmyjoutsen, tukkasotka, isokoskelo ja kuikkapari vissiinkin, mutta ehtivät hävitä. Ihana aurinko.
Kuin töyhtöhyypät Halikonlahdelle niin kahvila(t) palaavat talven jälkeen torille. Maistelussa tällä kertaa kahvi ja munkki hienommin sanottuna donitsi. Kahvi jäähtyi ehkä hieman liian nopeasti, mutta sen voi paikata santsikupilla. Munkki oli hyvä. Päältä rapea, lämmin ja sisältä juuri sopivan pehmeä, sellainen medium++. Lähikuvaa tuollaisesta suupalan kokoisesta munkista ei ehdi ottaa.
Joku aika sitten kirpparilta tarttui matkaan laatikollinen 6X6 dioja. Välitön assosiaatio tapaukseen Vivian Maier. Tämä tosin huomattavasti lyhyempänä versiona, koska kuvia oli muutama kymmenen. Tarjolla olisi ollut myös 35mm dioja Madeiralta, mutta kukkakuvat jäivät sillä kertaa hankkimatta.
Kuvausjärjestelyt suoritin olohuoneen lattialla. Tasaista valoa antavana valonlähteenä oli tabletti. Ilmeisesti sen vuoksi osassa kuvia näkyy jonkinlaista raitaa ja ruudukkoa. Kamera jalustalla, objektiivina käytin m.zuiko 60 mm makroa. Diat olivat lasikehyksissä. Kehykset ovat ehjiä, mutta lasit armottoman likaisia. Yhden kehyksen purin ja kehystin uudelleen. Kädet vaan tärisee niin paljon, että en enempää tällä kertaa viitsinyt tehdä. Herkästi hermostuvaa lajia kun olen. Onko lasikehystämisessä aina ollut tapana, että nega leikataan lasin kokoiseksi? Dioissa ei nimittäin ollut mitään perferointia jäljellä.
Kuvat Lightroomiin ja namiskoita liikuttelemalla haettiin jotain sopivan näköistä. Valkotasapainolla sai korjattu paljon.
Kuvat ovat ainakin Pariisista ja muualta jostain päin Ranskaa.
Poikkesin naapurikunnan puolelle kuuntelemaan pärinöitä ja nauttimaan varikonraikkaasta ilmasta. Ihan kuin kevät olisi paljon lähempänä kuin eilen. Hieno paikka ja varmasti nähty paljon vaivaa radan eteen. Keleille vaan ei voi mitään.
Ensin kolme kuvaa kameralla ja sitten kännykällä #VSCOCAM käsiteltyinä.
Tuli taas koettua, miten tutullakin suolla voi mennä suunnista sekaisin. Alun perin väärä suunta, kaksi tuntia kuntoliikuntaa ja aurinkoa. Sukset olisi ollut parempi liikkumisväline, se oli ensimmäinen virhe. Puhelimen akku voisi olla paremmin ladattua ja miksei se kompassi ole vieläkään repussa.
Enpä muista, että nämä kuvat olisivat aikaisemmin olleet esillä Salossa. Huolimatta siitä, että kuvaajat ovat Salosta ja muuten vaan läheltä. Parempi myöhään. Esillä 27 kuvaa tekijöinä Kai Fagerström ja Heikki Willamo. Paikka on siis Teijon Masuuni Salossa Teijolla. Aikaa on toukokuun loppuun. Tuoretta kahvia ja pullaakin on. Nam.