Monthly Archives: syyskuu 2026

Thunder

Edellinen postaus oli sininen ja valkoinen, niin tämä on Thunder ilman struckia. Eipä jää koko kappale soimaan päähän.

Eikä tuosta ukkosmyrskyä edes kehittynyt. Katsoin silti viisaammaksi poistua paikalta ja jättää lintujen kiikaroinnin parempaan ajankohtaan. Tein poistumisen polkupyörällä, matalalla sykkeellä rauhallisesti polkien. Selvisin kuivana ensimmäiset viisi kilometriä, seuraavat kaksi kilometriä nihkeänä, mutta ei märkänä.

Korvamato

Tiedä sitten miten tämä taksonomisoidaan. Tarkoitus oli ottaa maisemakuva, mutta matokuva tuli.

Salosta, Teijon kansallispuistosta, Hamarijärveltä on.

Maissipelto kutsuu

Pienellä kunnonkohotuslenkillä polkupyörällä. Havahduin siihen, että voisiko kunto kohota vähemmälläkin ja käyttää aikaa ympäristön, maisemien ja asetelmien havainnointiin. Tulisiko hiljaa parempaa, sekä kuvaa että kuntoa. Lenkit ainakin kestäisivät kauemmin.

Tämä on Joensuun kartanon maissipellon reunalta. Vieläkään en ole saanut sitä elämäni kuvaa. Maissipellon käytävät, maissin latvat ja tähkät kiehtovat. Mitä niistä tekisi?

Auringonkukkapenkissä

Kukkapellot trendaavat taas. Tämä on omasta penkistä. En saanu ketään sievästi poseeraamaan taustalle tai kukkien joukkoon. En tunne ketään vapaaehtoista 40 senttistä mallia.

Rajaus on mennyt vähän alas. En muista oliko se tarkoitus vai vahinko. Joku minulla mättää SX70:n sihtaamisessa, tarkennuksessa ja laukaisussa. Ensin yritän saada kohteen tarkennuslinssiin ja kun saan tarkaksi, katson missä laukaisunappi on. Laukaisusormi on niin tunnoton, etten tunne namiskan sijaintia. Sitten taas tarkistetaan tarkennus ja kompositio uudelleen ja etsitään taas sitä laukaisunappia. Kyllähän siinä kädet ja polvet jo väsyvät.

Erika Adamsson & Katja Syrjä Klovharun lumoissa

En ole muistanut päivittää tätä elokuun käyntikohdetta. Vaikka matka ei ole pitkä eikä tie kivinen ei Tammisaaren Chappessa ole tullut käytyä kuin kaksi kertaa. Johtuuko markkinoinnista vai miksi nuo näyttelyt jäävät usein noteeraamatta.

Tämän kertaista en halunnut missata. Olen kertakaikkisen ihastunut Erika Adamssonin tyyliin ja taitoon. Miten hän käyttää värejä ja alumiinista maalauspohjaa. Kun kuvan kohteessa on valoa, se näkyy kuvassa ja kun on hämärää sekin näkyy. Taidan tarkoittaa valoa ja varjoa, en osaa paremmin selittää.

Tavoistani poiketen laitan kuva taulusta, nistä näkee mitä tarkoitan. Vasemmassa reunassa on Tove Janssonin Merimaisema.