Perinteinen sinivuokkokuva jo vuodesta ties kuinka kaukaa. Joka vuosi ovat samannäköisiä. Pitää domentoida, ennen kuin haravointikiimassa tuhoan nekin, jotka huononäköisyystallomisesta säästyneet.

Taas koettiin, että ellei kameraa käytä, niin ei sillä kuvaamisesta tule yhtään mittään. Viime aikoina kun on pääasiasssa operoinut puhelimen kameralla, niin kamerakameran käyttö on taas unohtunut. Mistä sai tarkennuksen avun, miksi näyttö menee pimeäksi niin nopeasti, mistä sitä ISO-haarukointia taas säädettiin. Miksi tarkennus ei muutu, vaikka kierrän rengasta – ai se olikin aukon valinta jne…

Eikä kroppakaan enää oikein taivu makroasentoon.