Posts Tagged: halikonlahti
Paras kamera on se mi…
On niin monta kertaa kuultu, että paras kamera on se mikä on mukana. Tänään oli kolme. Paras kamera on se mitä osaa käyttää. Tänään kännykkä voitti. Piti painaa vain yhtä nappia. Kotona sitten opettelin, miten XE-4:ssä ja Air2S:ssä käytetään valotuksen haarukointia.
Halikonlatte tarjoili tänään kirkasta. Pois oli se maitokahvinruskeaksi värjäytynyt lumi- ja jääkerros. Tuuli oli tyyntynyt alle 5000 desimetriin sekunnissa, joka teki olemisesta hyvinkin siedettävää ja pyöräilystä sujuvaa.
Paluu normikeliin
Yksi päivä olikin jo aurinkoista. Oli vaan niin kylmä, etten mennyt ulos. Onneksi palattiin takaisin tähän lämpimään, pilviseen moodiin. Ei haittaa vaikka tuulee 76 metriä sekunnissa. Pilvisistä päivistä huolimatta, päivä pitenee pilvien takana. Yht’äkkiä huomaat, että et ehtinytkään suojata alppiruusuja kun aurinko antaa palaa päivän pitkän.
Halikonlahti on ominaisvärissään. Jos olisin aktiivinen kuntalainen, tekisin kuntalaisaloitteen, jossa sen nimi muutettaisiin muotoon Halikonlatte.
Armas Aurinko
Tässä kuussa Armas on heittänyt keikkaa jossain muualla kuin Salon seudulla. Ehti kuitenkin ainakin yhtenä päivänä pistäytymään.
Esteri (en tiedä sukunimeä) kävi edellisenä yönä, kuten kuvasta näkyy. Aika korkealla on vesi.
Meren äärellä
En ole liittynyt lopettaneiden blogin-pitäjien joukkoon. On vain ollut kaikenlaista murhetta. Tänään kuitenkin kävi niin, että henkilökohtainen avustajani kärräsi minut Halikonlahden rannalle. Oi tätä tilan tuntua verrattuna viime viikkojen tilanteeseen.
Edes toisenkin kerran joulukuussa
En vaan kertakaikkiaan saa talvesta otetta. Ellei ole kosteaa ja kova tuuli, niin on kova pakkanen. No – kova ja kova – -12 alkaa olla liikaa. Oli miten oli, niin kivat värit ja valot oli Halikonlahdella. Sinne sentään uskalsin kun auto oli alle kilometrin päässä. Tarkimmat pikselinpiippaajat varmaan ihmettelevät miten tuo merkkitaulu on valaistu takaa, vaikka valo tulee edestä. (Tähän asti olen ollut oikein tyytyväinen Fujin jälkeen. Kroppia on annettu sen verran, että saa kuvasuhteen 4:3:ksi. Objektiivina eli linssinä oli Fujinon 50 mm/f2.0 eli 50 mm Fujicron.)
Lintukuvausta
Pohdinta siitä, pitäisikö ryömiä lähemmäs vai ostaa pidempi putki. Ihan turha kantaa mitään tykkejä mukana. Alemmasta kuvasta, ylimmällä langalla, ensimmäinen lintu vasemmalta – västäräkki. Loput ovat kottaraisia. Lintukuvaukseen 35 mm (50 mm ekvivalentti) riittää – MOT.
Halikonlahti tyynenä
Sattui niin, että ohikulkiessani tuuli tyyntyi ja aurinko paistoi. Voi ku nättiä, kukkia ja kaikkea, aurauskepitkin jo valmiina.
Kun puhutaan jostain mahdottomasta asiasta, joka ei tule koskaan toteutumaan käytän itse keksimääni vertausta: Yhtä mahdotonta kuin kurtturuusun hävittäminen.
Kuva kuukaudessa
Aika on taas näköjään mennyt menojaan ja kuvaaminen jäänyt aika vähiin. On ollut muita projekteja ja ulkoiluhetketkin menneet hyödyllisten asioiden parissa. Tällä hetkellä on muutenkin vaihe, jossa kuvaamisesta ei ole tullut oikein mitään. Jos on tullutkin, niin kuvat ovat jääneet muistikortille. Vaikuttaa siltä, että tarvittaisiin joku tekninen ärsyke.
Kävelykierros (13 km) kaupungilla ja Halikonlahdella todisti taas tilanteen. Ei sieltä oikein mitään tarttunut. Roskien kuvaamisesta jos saisi inspistä, niin sitä riittäisi. Uskomatonta, mitä kaikkea tuonne luontoon heitetään. Jäisikin kahvimukeihin.
Nähdään taas viimeistään joulukuussa.
Sumus kuljetaan
Halikonlahdelle, Wiurilanlahdelle ja isoon osaan Meriniittyä nousi hieno sumu,usva, utu vai mikä lie. Kaupungissa oli pari astetta lämpimämpää ja sen huomasi. Siitöhön se hälveni kun aurinko alkoi paistella. Hienosti kyllä pehmensi maiseman.
Näytti synkältä ja myrskyiseltä päivältä
Halikonlahdella näytti autosta ulos astuessa niin värittömältä, synkältä ja kuolleelta. Ottaen huomioon, että on marraskuun loppu niin sittenkin aika värikästä. Tähänkin ilmastoon tottuu tai pakkohan sitä on, ainakin vielä.
