Vihreä oli laaksoni on John Fordin ohjaama elokuva, joka perustuu Richard Llewellyn saman nimiseen romaaniin. Siinä vihreä laakso muuttui mustaksi hiilikaivoksista. Tämän vihreän laakson pitäisi tilastojen mukaan olla tällä hetkellä valkoinen. Sellainen yhteys niillä laaksoilla.
Alunperin oli tarkoitus ottaa dronella eeppinen joulukuinen maisemakuva. Pyöräilin kahdeksan kilometriä pakkasessa ja tuulessa poikki peltoaukeiden. Päästyäni perille, huomasin, että DJI Fly äppi ei toimi. Ei sitten lennätellä. Käyttöön varasuunnitelma eli X-E4 ja Fujinon Super EBC XF 35 m 1:2 WR ø43. Varpistin niin ylös kun paleltuneilla varpaillani kykenin, pipo oli lähes 185 sentissä. En siis aivan kyennyt 70 metriin, joka olisi varmaan ollut passeli kuvauskorkeus. Sain sentään jonkun kuvan. Takaisinkin piti pyöräillä ja kyllä vilutti.

Tässä kuussa Armas on heittänyt keikkaa jossain muualla kuin Salon seudulla. Ehti kuitenkin ainakin yhtenä päivänä pistäytymään.
Esteri (en tiedä sukunimeä) kävi edellisenä yönä, kuten kuvasta näkyy. Aika korkealla on vesi.

#sumu on viime aamuina trendannut. Sumussa on hyvä kuvata. Kaikki kuvat onnistuvat eikä kalustolla ole niin väliä.

Maisema ei ole marraskuusta muuttunut. Tammikuuta odotellessa.
Meinas tulla kiire, että sai marraskuussa kameran ulos.

Tällaistahan se marraskuu oli. Paitsi se kolmen päivän luminen aika. Ehkäpä joulukuu näyttää jo talvisemmalta.
En päässyt superkuuta kuvaamaan, mutta tuskin se kovin kauas oli yhden päivän aikana karannut. Tämä on day after supermoon. Pääsi vähän aikaisemmin sisälle kun nosti dronen 95 metriin.
Se on todettava, että Air2s:llä pitää astua jokunen kymmenen tuhatta askelta lähemmäksi jos haluaa kuukuvan. Maisemaa tuppaa tulemaan mukaan 22 millin laajiksella.
Kuva on Salosta. Vasemmalla Tupurin masto, siitä oikealla Korvenmäen jätteenkäsittelylaitos ja äärimmäisenä oikealla on kuu. Kuvaa Näytöltä tiiratessa, yllätyin, etten löytänyt tuolta horisontinleveydeltä kuin kaksi mastoa. Sellaisia hain, joissa oli valot päällä.

Aika runollista, sanajärjestyskin on virheellinen. Kukaan palvelumuotoilija ei ole varmaan vielä ymmärtäynt, että ei ihminen luonnossakaan tarvitse koko aika ja kaikkea. Mennä suon reunaan ja katsoa ainoaa tapahtumaa ja sekään ei tapahdu koko aikaa. Katsoa kun heinä heiluu tuulessa. Hypnoottista.
Jos Me Naiset tai joku muu Sanoman media julkaisisi testin ”Oletko kissa- vai koiraihminen”, niin tekisin testiä niin kauan, että saisin vastaukseksi: ”Onneksi olkoon, olet suoihminen”.

Hieman liioittelua. Ennen muutaman tipan sadekuuroa. Hienosti värittyi maisema siniseksi, sininen harso, sininen hetki. Vain kunnon taivasvalot jäivät puuttumaan.
(En näillä Fujeilla ole montaa kuvaa ottanut, mutta on tämä jotenkin helpompaa kiun Olylla. Kuva suoraan kamerasta on paljon valmiimpi. Tykkään.)

Tummia pilviä lähdin hakemaan. Ehtivät sillä aikaa poistua kun pyöräilin 12 km kohti kohdetta. Otetaan sitten valkoisina. On täällä kaunista. Näyttää tasaiselta, mutta on täällä mäkiäkin ja tasaisilla paikoilla tuulee melkein aina vastaan.

Vitsi, vitsi. Luulin, että tämäkin metsätie on uuden ajan juttuja. Yllätyin, että jo vuoden 1877 kartassa oli merkitty pitkä pätkä tätä suoraa. Jostain kun löytäisi ilmakuvat, joista näkisi, miten ja milloin ympäristö on muuttunut. Ilmakuvia ei tosin tainnut olla vielä 1877?
