Viimeiset punastelut ennen auringon laskua.
Taustaääniksi kurkien ja hanhien ääntelyä. Syksy alkaa tuntua melkein hyvältä.
Tämä taitaa olla sellainen. Somerolta löytyi. Puoli tuntia aikaisemmin Somerniemeltä keskustaan ajaessa pilvi oli vielä ihan tasareunainen. Tästä vähän myöhemmin se hajosi kokonaan. Muutama leimahdus tuli ja vettä vähän myöhemmin.
Aivan järjetöntä lähteä soutelemaan tuohon tuuleen Virma460 ”veneellä”. Pitää suhteuttaa varusteet ja vesi toisiinsa. Muoviveneellä soutaen 50 senttinen sivuaalto on aivan tarpeeksi. Välillä vie aallot ja välillä puhuri. Rantojen suojassa piti tulla takaisin. Varuillaan, että kohta tuuli pääsee taas vyöryttämään. Vyöryttäminen, silta ja selätys siinäpä hyvät painitermit veneilijöillekin.
Kevät eteni lämpöaallon vuoksi niin ripeästi, että tuli pelko puseroon – jääkö kevään heleys kuvaamatta. En kyllä oikeasti usko, että lehdet ja ruohot määräänsä enempää kasvaisivat vaikka olisi kuinka lämmintä. Olihan nyt viileät yöt vähän jarruttelemassa.
Vielä tämä. Impossible ja SX-70. En nyt muista onko tämä Gen 1 vai Gen 2 filmiä. Jotain näiden kanssa tilatessa sekoilin.
Jos sitä asuisisiskin Hangossa niin kulkisisko sitä vaan rannoilla ja keräilisisis lintujen osia ja kuvailis kallioita? En tiedä, varmaan joku hankolainen tietää. Västäräkki katselee jo nyt etelään, odottaako se vielä jotain saapuvaksi vai suunnitteleeko jo paluuta. Kukkiakin näin, ketunleivät olivat loistossaan ja valkovuokoissa niin paljon terälehtiä, etteivät mahtuneet yhteen kerrokseen. Se Uddskatanista tällä kertaa.
(Vähän jo alkaa hävettää, että omasta kotikunnasta viimeisin kuva on ties milloin.)