Kalustopäivitys Fujifilm X-E4

Olympus-taipaleeni on tullut päätökseen. Vaihdoin aikanaan Olympukseen Canonin EOS 50D:stä, koska halusin jotain kevyempää ja silloin tuntui, että laatulinssit menivät yli budjetin ja kannettava kuorma olisi edelleen lisääntynyt. Ennakkoluulottimasti laitoin tilaukseen Olympuksen E-PL2:n, vuosi oli 2011. Silloinkin oli toimitusvaikeuksia, mutta sain Kuva-Järviseltä lainaksi E-PL1:n, normizoomilla ja Panasonicin 17 mm:llä. Lähdin sitten Madeiralle testaamaan laitteita ja totesin, että riittää mulle. Rungot vaihtuivat ja 11 vuotta myöhemmin olikin koossa taas iso kasa tavaraa, minkä kuskaaminen alkoi jälleen kerran kyllästyttää. Oma kuvaaminenkin on muuttunut, enkä enää usko lähteväni lintu- tai eläinkuvaukseen.

Aloin tutkia vaihtoehtoa Fujifilm. Siellä pienin vaihtoehto on X-E4 ja varsinkin combo, missä on 27 mm pannari, alkoi kiinnostaa. Combon ja 27 mm:n saatavuudessa on globaaleja toimitusvaikeuksia. Otin kuitenkin rungon ja siihen 35 mm/2:n. Sitten aloin seurailla myyntipalstoja ja sain Fujicron-sarjan täyteen eli 16/2.8, 23/2, 50/2 ja bonuksena Samyangin 12/2. Tuon painavampia putkia en runkoon laittaisi. Fujit ovat sääsuojattuja, joka sopii jatkosuunnitelmiin mainiosti.

Kuvien laatuun olen tyytyväinen, kuvat ovat jotenkin valmiimpia suoraan kamerasta. Tuollainen mittetsintyyppinen runko vasensilmäiselle ja isonenäiselle on siinä ja siinä, että sopiiko. Kosketusnäyttö kannattaa ainakin kytkeä pois. Mitä menetin? 1. Runkovakaajan, huono juttu. 2. Kuvasuhde 3:4 on paljon parempi kuin 2:3. 3. Sääsuojatun rungon, tosin E-M1 ei ole oikea vertailukohde. Jatkosuunnitelma menee niin, että jos haluan isompaa runkoa rinnalle, niin markkinoille alkaa jossain vaiheessa tulla käytettyä X-T4:sta ja jossain vaiheessa X-T30:lle tulee korvaaja. Vakaajallisena vaihtoehtona olisi ollut myös X-S10.

Oliko järkee vai ei? Ei varmaan jos muilta kysyy, mutta ei kysytä. Nyt on kevyt setti laadukkailla linsseillä ja hyvällä kuvanlaadulla.

Viimeiseksi vielä ensimmäinen Olympus-kuvani.

Visit Kouvola taas

Mikäs vieraillessa kun on niin kivat oppaat ja maisemia katseltavaksi. Tämä on Paaskoski, Käyrälammen ulkoilureitiltä. Ihmisiä oli kovasti liikkeellä, tuntui olevan suosittu paikka. Hienosti tehdyt esteettömät polut, varsin hienot kalusteet, erittäinkin todella hienosti tehdyt rappuset ja pitkospuut. Oli hieno nähdä, että vielä joku jaksaa ja viitsii oikeasti värkätä ja tehdä laatutyötä. Kolme hurraata ammattiylpeydelle.

Teijo Sahajärvi

Sahajärven pato edelleen kunnostuksessa. Jatkuu varmaan pitkään, koska en ole vielä nähnyt kenenkään vielä tekevän siellä mitään. Hus hus, pysykää poissa.

Tuohon viimeiseen kuvaan mennäkseni. Nuo pähkinäpensaat, taittuvine oksineen ja kivoine lehtineen – ovat kivoja. Tuosskin näin kuvauksellisen tunnelin, ihan selvästi. No ei taaskaan visio toteutunut. Risukasojen ja kaiken maailman puskien kuvaaminen on sitten niin ärsyttävää ja vaikeaa. Ensin pitäisi ottaa vesuri ja sitten kuva. Hetkinen, mistäs tuo diagonaaliranka tuohon on tullut, ei ollut vielä äsken.

Tunnelma vetää puoleensa

Sataa, ei sada, aaltojen loiske, korppien juttelu. Eväätkin jo syöty. Ei viitsisi lähteä kotiin. Tallettaa mieleen vielä viimeiset mielikuvat.

Katsuran syksy

On se kaunis puu. Joka vuosi, koko ajan keväästä syksyyn. Istuta sinäkin oma katsurasi ja ihastu.

Tästä voisi joku katsuramyyjä ideoida Salon kansallispuun. Syksyllä lehdet tuoksuvat palaneelle sokerille. Samalle, miltä sokeritehdas tuoksui ennen vanhaan syyskuun lopusta käyntikauden loppuun.

Onhan tuo vähän lällykkä

Sellaista se on, tällaista kansa haluaa. Lehteä ei ollut aseteltu eikä auringon paikkaa manipuloitu – au naturel.

Polku

Siinä. Siitä ne peurat kulkevat aamu- ja iltapesulle. (Talous)metsässä näitä kiva seurailla, mutta suolla seurailen vain etäältä.

Ensimmäinen kerta, muistaakseni

Otin hienon kuvan, missä ei ole juuri mitään terävää. Eikä ole mikään intentionationally camera movement. Nyt ollaan tekemisen sisärinkulalla. Nimi pitäisi vielä keksiä, onkohan Fields of Wet Swamp jo käytetty?

Lehtipuhaltajan vapaapäivä

Nyt on lehtipuhaltajan vapaapäivä, kukaan ei kaipaa sinua tänään ja kaikki mukaan…

Rajalla

Tuossa kohtaa menee Teijon kansallispuiston ja muun maailman raja. Aattelepa kuin iso tuo railo on kun vedetään rataa tai moottoritietä. Sähkölinjan alla sentään kasvaa jotain.