Posts in Category: Uncategorized
Päivä Helsingissä
Aika kiirettä on jos päivässä käy Ateneumissa, Design-museossa ja K1:ssä. Ei jaksa vanha mies enempää raahustaa.
Ateneumin uusi perusnäyttely on hyvä. Se tulee kierrettyä vielä uudelleen. Edelfelttiä en olisi Pariisiin asti mennyt katsomaan. On se ruumissaatto/ristiäissaatto vaan kova kuvapari. Ateneumista reproan Pascal Adolphe Jean Dagnan-Bouveret (huh mikä nimi) työn Häät valokuvaajan ateljeessa , 1879. Valokuvaaja ottaa kuvan maalauksesta, joka on tehty valokuvaajasta joka tekee työtään. Ehtiköhän joku luonnostella minut. Koska valokuvaus on minulle niin tuttua, huomioni kiinnittyi ulkovalokuvauksellisiin asioihin oikeassa alakulmassa. Ukko kuristaa lasta ja puhaltaa sikarinsavut naamaan. Oi aikoja, oi tapoja.
Kustaa Saksi Design-museossa on hieno, minkä 100000000 ihmistä on jo todistanut. Sanoisin ja sanonkin, että Turun Ars Novassa oli hienompi. Valot olivat paremmat, ihmisiä vähemmän ja pääsi lähemmäs töitä. Ne ovat oikeasti häikäiseviä.
K1:n Tiina Itkosen kuvia on myös kehuttu. Eikä tietenkään turhaan, hienoja töitä. Hienot valot Grönlannissa. Ettei tärkein jäisi sen taakse, kuinka paljon Itkonen on tehnyt näiden kuvien eteen töitä ja miksi hän sitä tekee, niin Grönlannin ja grönlantilaisten asema ja ilmastonmuutoksen ja kolonialismin puristuksessa ei ole millään lailla kadehdittava.
Turun taidemuseo Sasha Huber
Olin taas liikkeellä kevyellä ennakkotiedolla = kevyellä ennakkoluulolla. Jonkun lauseen olin näyttelystä lukenut ja todennut itselleni, että en ymmärrä taaskaan, mutta mennään katsomaan.
Sellainen näyttely, ettei tiedä mitä sanoisi. Sisällä on jotain, mutta ei tiedä miten sen sanoisi. Sama tunne kuin keväällä Andreas Serranon näyttelyn jälkeen. Maailma on paska paikka, on ollut aina ja tulee olemaan.
Kuvan tahatonta huumoria. Huber lentää helikopterilla Agassizhornille ja vie sinne tuon uuden Rentyhorn nimilapun. Sitten tulee joku Victor ja tuo oman taulunsa. Vitsi kun olisi ollut talvi
Myrskyn jälkeen
Pitäisi poistaa puomi, että ihmiset pääsisivät kesäteatteriin. Ei sitä vettä tiellä nyt niin paljoa ollut.
Palatakseni Pixel 7a kuvatiedostoihin. Saatan korjata edellisen postauksen lausuntoa tai en. Menettelee tuo laitteen oma JPg, mutta tykkään kyllä omasta versiosta enemmän. Kovan työn takana se kyllä oli. Ei maksa vaivaa kaikkia kuvia käsitellä.
Kaikki kuvat Lightroomista, leveys 1080 ja tiedostokoko max 240kt.
Kuva 1, DNG suoraan laitteesta, viety Lightroomiin, export JPG
Kuva 2, DNG muokattuna, tehty kaikenlaista
Kuva 3, JPG, suoraan laitteesta, viety Lightroomiin, export JPG
Mitä tästä opimme, tuskinpa mitään.
Kalustopäivitys Pixel 7A
Vähän yli kolmen vuoden käytön jälkeen Xiaomi sanoin sopimuksen yksipuolisesti irti ja ilmoitti, että ei toimita enää Android-päivityksiä. Laite siis vaihtoon. Uuden laitteen vaihto meni periaatteella, että haluan Google Pixel puhelimen, etsi joku syy, miksi et ostaisi sitä. Rinnalla kulki vaihtoehtona myös IPhone 13. Antero veti voittoarvan ja kiri voittoon 150 euron erolla.
Koska tämä on valokuvauspainotteinen sivusto, eikä mulkukka soittele, niin arvioin laitteen valokuvausominaisuuksia. Terävyysalue saisi olla pidempi. Kuvassa vasemmalla ei ole naulakon koukku vaan kärpänen, epäterävä. Pixelin kuvista on sanottu, että JPEGit ovat liian värikkäitä ja DNG:t jotenkin sumeita. Näin saattaa ollakin, riippuu tietenkin mihin vertaa. Jos vertaa Fujin RAW-kuviin, niin eroa on. Toisaalta, kuvat kuitenkin menevät monilla ties minkä filtterin ja softan läpi, niin mitä sillä on loppujen lopuksi väliä. Itse yritän ottaa kuvia ja jättää tekniikan ja piippailun muille.
Tästä kuvasta – joka on muuten Turusta – opin uuden jutun. Ikinä ollut kuullut Motion JPG:stä. Pixel ottaa siis kuvasarjan ja valitsee puolestani parhaan. Voin kyllä esittää omankin mielipiteen. Otin ominaisuuden pois päältä. Siinähän menee ratkaisevan hetken idea ihan poskelleen jos jotain videoo aletaan ottaa.
Pientä polttoa, ennallistamista
Teijolla tehtiin toukokuussa 2023 pienen alueen ennallistamista polttamalla. Ei mitään täystuhopolttoa, vähän kärvennettiin. Yllättävää, kuinka paljon mustasta metsästä löytyy värejä. Hienoja ruskeita ja vihreitä. Pitää seurata, miltä ensi vuonna näyttää. Yllättävää, jonka huomasin vasta seuraavana päivänä – ei tuoksunut palaneelle.
Valkosipulin sadonkorjuu
Kasvusto lähti keväällä hyvin alkuun. Sitten alkoikin se kuiva kausi. Varret alkoivat kuivua kastelusta huolimatta. Osa sipuleista meni yli ja alkoivat aueta jo maassa. Lajikkeita on neljä, pitää vain löytää vielä muistiinpanot, mikä on mitäkin.
C G D FH DD
Sitten menikin jo viivasto sekaisin. (Kumpi se taas olikaan H vai B?)
Kaikkea sitä
Erikoisia asioita tapahtuu. Olin erään pellon reunassa kyttäämässä kottaraisparvea. Vaihdoin paikkaa ja huomasin peltotiellä olevan alumiinin värisellä peitteellä peitetyn kasan. Kuormalavoja oli vielä painoina joissakin nurkissa. Kun mietin, niin olen minä sen ennenkin nähnyt. Ajatellut, että jotenkin liittyy maatalouteen, lannoitetta, kalkkia tai jotain muuta jemmattu. No eipä ollut.
Varmaan arvaat mihin huomioni kiinnittyi. Ööö. Mustaihoinen nukke ilman päätä. Voit jatkaa ajatuksen kehittylyä omassa päässäsi aivan vapaasti.
Uskalsin kuitenkin kurkata pressun alle. Siellä oli toinenkin nukke ilman päätä -valkoihoinen – ja yksi musta päällä. Ei liene ollut kyse mistään seremoniasta. Lisäksi vaatteita, mattoja, pahvia, lastenistuin, jotain muuta roinaa. Joku on siis päättänyt perustaa pelloreunaan oman pikku kaatopaikan ja ajatellut, että jos sen peittää pressulla, niin sitten se ei ole kaatopaikka vaan hylättyjen tavaroiden ulkovarasto. En tiedä kuka on siivonnut ja näin toiminut. Tohtisko huomauttaa maanomistajan edustajaa.
Instagramiin en ajatellut tätä laittaa. En edes halua ajatella, kuinka monella tavalla tämän voi ymmärtää väärin. Häshtäg #visitsalo, niin saisi kaupunkikin mainosta.
Pioni
Ei ollut tämä pikkupioni sateenkestävä. Viikkoja kärsitään kuivuudesta ja sitten tulee peukalonpään kokoisia tippoja ja lehdet putoaa. No olisivat ne muutenkin kohta lähteneet.
Naivistit Iittalassa 2023
Perinteinen kesäretki. Sisältö pitkälti samaa kuin ennenkin, ei siitä enempää. Käy katsomatta, sillä se selviää.
Huomioni kiinnittyi tähän penkkikaksikkoon. Tässähän olisi aihetta vaikka mihin. Tästä sitä saisi naivismia ja surrealismia ihmisiä sopivasti sijoittelemalla. Vai ovatko nämä jotain jumppalaitteita. Kun laitoin lompakon takataskuun, niin istuin jo aika suorassa.
