Monthly Archives: lokakuu 2026
Viimeiset väripilkut hiipuvat
Pihalla alkaa viimeiset värit hiipua. Syksy ruskistaa, pakkanen tappaa ja hiljaa hivuttaa loppuaan. Isomaksaruohot vielä kukkivat ja osassa atsaleoita on vielä ruskan väriä. Omenapuussa vielä lehtiä, muut ovat niistä jo joutuneet luopumaan. Atsaleat suojattu rusakoilta, haravoinnit tehty tai lehdet silputtu melkein kokonaan, perennoja leikattu lumelta suojaan, narsissit istutettu. Vielä pitäisi saada kalusteet suojaan, tyhjentää kompostit kasvimaalle, levittää viimeinen kuutio sorakuormasta, istuttaa tulppaanit ruukkuihin, istuttaa valkosipulit, viimeistellä kivipolku, tyhjentää rännit, tyhjentää sadevesitynnyrit, kaivella kevättulville uomia, valmistella suojat alppiruusuille, leikata vielä kerran nurmikko ja tyhjentää tiaisen pönttö. Jotain varmasti unohtui. Talvi voikin sitten tulla – tai olla tulematta.
Paljon jäi tekemättä, toivottavasti keväällä saa jatkaa.
Kaikenlaisen sähläyksen äiti ja isä
Vähän on tullut kuvattua lokakuussa. Muutama kotialbumikuva tämän lisäksi. Olisi toki hyvä kuvailla enemmän, niin voisi kameroiden toiminnot ja rutiinit jäädä selkäytimeen yhtä yötä pidemmäksi aikaa. Aineenvaihduntani tuntuu olevan niin ripeää, että se menee selkäytimeen asti.
Toinen opittava kokonaisuus on, että puolisokean olisi parasta pysyä pois yökuvauksista. Taas kauheaa säätöä sen lisäksi, että 1. Jalustan jalkojen lukituksessa oli jotain ongelmaa, jonka vuoksi jalusta könötti ihan vinossa. 2. Vaikka panorointiruuvi oli lukittu kamera pyöri, koska keskiputken lukitus oli jäänyt löysälle. 3. En nähnyt vaivaa laittaa pikakiinnityslevyä kiinni objektiivin jalkaan, jonka vuoksi koko hässäkkä oli epätasapainossa, josta taas seurasi, että kohteen kohdistaminen oli hankalaa, koska kitkan tai kiristyksen löysääminen sai kameran niiaamaan samantien eteen eli alas. 4. Olin myös ilmeisesti käännellyt kameraa liian voimakkaasti, koska pikakiinnityslevy oli session aikana 45 asteen kulmassa kameran pohjalevyyn.
Vika voi olla minussa, mutta olen sitä mieltä, että Siruin kuula saa lähteä. Mistä se on mahtanut edes tunkeutua tähän talouteen.
Kaikesta huolimatta kuvasta tuli vähän sitä mitä halusinkin. Vuoden luontokuva 2027 jos löytyy sopiva sarja. Kuun vaihe 97 % vähenevä kuperakuu. Fujitsu XT4 Bleach Bypass.
Syksyn tullen
Kaksi syytä jaksaa nousta, raottaa verhoja ja katsella syksyllä pihalle ovat japaniinkatsuta ja mongolianvaahteran syysvärityksen kehittyminen. Niin kaunista ja komeaa. Toivotaan, että syksyjä riittää.
Katsuran ensimmäinen punastuminen on tosin jo keväällä. Muun ajan se on kauniin vaalean vihertävähkö. Katsuran syksyyn kuuluu myös sen omenaa, palanutta sokeria tai sokeritehtaan tuoksua muistuttava aromi. En saanut sitä kuvaan. Edes supertekoäly ei taida pystyä vielä luomaan tuoksuja.
