Posts Tagged: maisemakuvat
Kevättekemistä
Kevättalven mieluisien tekemisten kärkisijoilla ovat:
Ylivuotisten karpaloiden kerääminen kädestä suuhun. Kivasti napsahtelivat. Sellaiset, jotka ovat ihan pinnalla eli eivät heinän tai sammaleen joukossa ovat mukavan kovia, eivätkä lainkaan käyneen makuisia.
Jäällä kävely. Se on aivan turvallista. SEuraa muiden jälkiä ja vähän ennen kuin ne loppuvat, käänny ympäri. Aurinkoisena päivänä saa lisätwistiä kun jää alkaa laulaa, siis paukkua.
Aurinkoon
Aurinkoa riittänyt, mutta ulos menen vasta kun mittari näyttää alle viisi pakkasta celsiuksen asteikolla. Varmaan moni ihastelee ihania ulkoilusäitä, mutta on eri juttu pyöräillä tuolla pari tuntia ja välillä seisoskella paikallaan lintulaudan ääressä ja kuljeskella varjoissa. Tulee vilu jalkoihin. Varsinkin kun jalat ovat mitä ovat. Aina myötäaurinkoisina päivinä tuo mustakaapu lyöttäytyy seuraan. Fotobomberi pahinta laatua.
Kuvan ulkopuolelta kerrottakoon, että sen verran on pakastanut, että ensimmäiset pilkkijät ovat ilmestyneet. Ovat tuolla auringon puolella.
Lunta tulvii taas on raikas …
Joillekin raikas ja kylmä ovat synonyymejä. Eivät ole. Kun pakkasta on -2 astetta ja se tuntuu -9 asteelta se ei ole raikas vaan kylmä. Lyhensin pyörälenkkiä ja lähdin puskemaan vastatuuleen kohti pohjoista.
Ei talviseen maisemaan paljoa tarvitse lunta. Kymmenen milliä riittää kun se tulee meren jäälle.
128673985 potenssin 4 Shades of Grey
Siltä tämä talvi tuntuu. Pelkkää harmaata ja kuravettä. Herkempi voisi vaikka masentua, mutta minä ärsyynnyn.
Harmaus on niin paksua, ettei siitä tule mitään läpi ja jos tulisi, niin maa imisi sen.
Vaisakon lehto
Kävinpä täälläkin kurkkaamassa. Hiljaista oli. Yksi koira, käpytikan ääni ja pari tiaista. Kummallista.
Maasto kostea, mutta ei märkää, hieman kuraista, pitkospuut paikoitellen liukkaan limaisia ja jäisiä. Sinivuokot eivät olleet kukassa, ei siis sekaisin ihan luonto ole. Kiittäkäämme korkeimpia voimia kukin uskonsa ja voimiensa mukaan.
Vihreää on paljon, sammal oikein hohtaa. Eri tavalla kuin kesällä.
Väriä maisemassa
Ei pidä vaipua epätoivoon harmauden kanssa. Onhan tuolla mustaakin, väylällä erottuvat vihreä ja punainen lateraaliviitta, ruskeaa kaislikkoakin. Tien varsilla on punakeltaisia liikennemerkkejä. Jonkin verran tämä harmaus nyppii. Tuo kosteus tekee niin kylmän olon vaikka plussalla ollaankin.
Lempipoluilla
Pitkästä, pitkästä aikaa lempipoluilla. Välillä jäätä, välillä lunta ja välillä ei polkua lainkaan. Sitkeästi tuota sumua vaan riittää. Ei tarvinnut kuin 70 korkeutta, niin näkyvyys oli jo melkein nolla. Pitänee alkaa varoa matalalla lentäviä lintuja. Erikoista oli, ettei 2,5 tunnin lenkin aikana näkyynty eikä kuulunut linnun lintua. Ehkäpä tuo sumu tekee sen.
Muuttuuko ilmasto ja mihin suuntaan
En tiedä. Onhan tuo kummallista, että tammikuun puolivälissä lunta vain nimeksi. Lämpötila kuusi astetta plussalla. Aurinko sulattaa jäätä ja lunta kuin maaliskuu olisi. Toiset pitkät kalsarit voi jättää narikkaan.
Mitä jos seuraavaksi tulee pakkanen? Oraspeltoja tuolla ei juuri näy, taidetaan ottaa varmemman päälle ja kylvetään keväällä. Onko metsässä lunta? Miten mustikka talvehtii? Peurakanta varmaan lisääntyy tänä talvena reilusti.
En pidä tästä vaikka ei tarvitsekaan palella, pyöräily onnistuu suht koht mukavasti ja talon lämmittäminen on halvempaa.
Paras kamera on se mi…
On niin monta kertaa kuultu, että paras kamera on se mikä on mukana. Tänään oli kolme. Paras kamera on se mitä osaa käyttää. Tänään kännykkä voitti. Piti painaa vain yhtä nappia. Kotona sitten opettelin, miten XE-4:ssä ja Air2S:ssä käytetään valotuksen haarukointia.
Halikonlatte tarjoili tänään kirkasta. Pois oli se maitokahvinruskeaksi värjäytynyt lumi- ja jääkerros. Tuuli oli tyyntynyt alle 5000 desimetriin sekunnissa, joka teki olemisesta hyvinkin siedettävää ja pyöräilystä sujuvaa.
Paluu normikeliin
Yksi päivä olikin jo aurinkoista. Oli vaan niin kylmä, etten mennyt ulos. Onneksi palattiin takaisin tähän lämpimään, pilviseen moodiin. Ei haittaa vaikka tuulee 76 metriä sekunnissa. Pilvisistä päivistä huolimatta, päivä pitenee pilvien takana. Yht’äkkiä huomaat, että et ehtinytkään suojata alppiruusuja kun aurinko antaa palaa päivän pitkän.
Halikonlahti on ominaisvärissään. Jos olisin aktiivinen kuntalainen, tekisin kuntalaisaloitteen, jossa sen nimi muutettaisiin muotoon Halikonlatte.
