Käpytikka lennosta
Taas uusi yritys. Nyt oli hyvä puu, paljon tilaa ympärillä. Tikka puussa. Nakuttelee käpyä. Saa työn valmiiksi ja hyppää pari oksaa alemmas. Varmaan miettimään, että mitäs sitten tekis. Zoomausta pienemmäksi, jotta poistuva lintu mahtuu ruutuun. Mitä tikka tekee. Varoittamatta syöksähtää muna-asennossa alaspäin. Miksi se ei voi ensin nousta seisomaan ja tehdä vähän venytyksiä ja siiven pyörityksiä. Antaa merkkejä kuvaajalle, että valmiina siellä, kohta lähdetään. Mieluummin vielä siihen suuntaan, johon minä olen miettinyt. En jäänyt enää odottelemaan kun piiloutui koivujen joukkoon. Ilmeisesti joku wannabeevalkoselkä.
Veneet vesiltä
Metsiä ja rantoja koristaa tähän aikaan vuodesta erilaiset nurin kipatut pienet soutu- ja peräprutkukäyttöiset vesikulkineet. Ennen vanhaan kun laivat oli puuta niin ne ajan kanssa metsään myös katosivat. Mitenkähän käy näiden muovikulkineiden. Nurinpäin ja rantaan vedettyjen veneiden kuvia näkee paljon ja ne liitetään yleensä kesän päättymiseen, syksyn ja talven tulon symboleiksi. Onhan tuo kieltämättä marrasmainen maisema, mutta oranssi paatti tuo tilalle joulumieltä. Olen miettinyt, mutta en ole keksinyt yhtään sananlaskua joka liittyisi nurin päin olevaan veneeseen. Paitsi, että joku on telakalla.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Takaisin kaupunkiin
Metsä ei ollut kiva, siellä oli muita ihmisiä. Palataan takaisin Saloon, siellä ei ole ketään. Ei uskoisi, että ihmisten liikkumisaikaan kaupungin ydinkeskustassa voi joutua odottamaan minuutteja, että joku kävelee rautatieaseman sillalla tai torilla. Sitten kun joku tulee niin sillä on outo kävelytyyli tai raapii päätään, niin että profiili muistuttaa jotain möykkyä. Kivat sumut kyllä oli. En osaa päättää onko nuo valot kivat vai ei. On tässä vielä vähän Heikuraan matkaa. Kura on jo.
Takaisin luontoon
Palataan hiljalleen metsän keskelle. Teijon Masuunin kautta. Jos asuisin noilla nurkilla niin vapaa-aika varmaan menisi tuon naakkaparven ryhmädynamiikan tutkimiseen.
Hampuri 8 Hamburg
Vielä viimeiset. Luulin, että näitä riittäisi jouluun saakka. Aloitetaan rakkausteemalla. Ikuisesti yhdessä, penkki ja roskis. Rakas, kun lähdet niin voisitko viedä nuo kukat mennessäsi. Kaksi junakuvaa Hampurista ei varmaan ole liikaa. Viimeiselle illalle sattui kirkas taivas. Aika moni olikin auringonlaskua kuvaamassa. Järvellä oleva suihkulähde oli korjattu aikaisemmin päivällä pois. Vielä viimeinen vilkaisu huoneen ikkunasta viehättävälle takapihalle. Päätetään siihen mistä aloitettiin. Pienessä myötäisessä oleviin joutseniin, heinäsorsiin ja nokikanaan.
Hampuri ihmiset 7 Hamburg People
Suur-Hampurin alueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä. Näissä kuvapareissa muutama. (En vaan osaa sanoa Hampurissa asuvia hampurilaisiksi, Porissa asuvat ovat kyllä porilaisia.) Vaikka ihmisiä on paljon, niin silti noiden matkasaarnaajien eteen jäi noin paljon tyhjää. Mitä jos jakaisikin muoviämpäreitä.
Hampuri 6 Hamburg Elbe
Hyvä tapa tutustua kaupunkiin on ottaa vaikka kiertoajelu. Maxin jammun kyytiin mahtuu yksi ja loput menköön soutamalla. Kiertopaatit kiertelevät Elbellä ja pitkin sokkeloisia kanaaleja mattovarastojen keskellä. On se sataman seutu pimeälläkin ihan nätti, niiltä osin mitä nyt sattuu pimeässä näkemään.
Hampuri 5 Hamburg
Joulu on tulossa. Jouluihmisten mielestä kivaa, minun mielestä taas ei. Raatihuoneen toria koristeltiin kovalla tohinalla joulumarkkinoita varten. Japanilaisesta puutarhasta tuttu punavihreä teema toistui täälläkin. Torniteema taasen oli mielestäni korni, niin kuin tämä riimikin. Kun tuohon tolppaan pannaan valot päälle ei 100-vuotinen kirkkoarkkitehtuuri juuri huomiota saa. Jouluevankeliumissa on kohta, jossa paimenet olivat kedolla vartioimassa laumaansa. Tämä tiernapoika pisti lampaat kiinni sen verran tiukkaan, ettei kukaan ainakaan näistä tee tänä jouluna rosvopaistia. Joulupukkikin näyttäytyi. Apurin ilme on paljon kertova.
Raatihuoneen torilla oli valotaulu, missä vaihtuivat numerot. Luulin ensin, että se tarkoitti kuinka monta tuntia on jouluhelvetin avajaisiin. Se olikin laskuri, joka kertoi kuinka monta päivää on siihen, että hyväksytäänkö Hampurin hakemus järjestää olympialaiset joskus vuonna 2100 tai silleen. Kaikki eivät näitä kisoja halua. Enemmän oli julisteita vastaan kuin puolesta.
Joulupukin lisäksi muita kausittaisia kulkijoita olivat tai tulevat toivottavasti olemaan pakolaiset. Tarkoitan, että toivon, ettei kenenkään tarvitsisi paeta. Asemalla oli muovinauhalla rajattu alue, jossa vapaaehtoiset antoivat ruoka-, vaate-, vesi- ja lapsihuoltoa. Junalla tulevat, eivät polkupyörillä niin kuin Norjassa. Pakolaisten lisäksi kaupungilla näkyi kodittomien makuusijoja ja tavaroita. Mikäs sen parempi paikka parkittaa kärryt kuin finanssiministeriön pohjoisen konttorin portaiden eteen.
Hampuri 4 Hamburg Rathaus
Matka kulki monesti raatihuoneen ja raatihuoneen torin kautta. Toisena matkapäivänä raatihuoneen edessä luikerteli satojen metrien pituinen ihmisjono. Ihmiset jonottivat jättämään viimeistä tervehdystä edellisenä päivänä kuolleelle Hampurin asukkaalle, 70-luvun ministeri ja liittokansleri Helmut Schmidtille. Torilla ja rakennuksessa oli suruliputus. Ihmiset jättivät paikalle kukkia, kynttilöitä, viestilappuja ja – mentholtupakka-askeja. Helmut Schmidt tunnettiin varsin kovana tupakkamiehenä.
Yhtenä päivänä aukion kautta kulkiessani huomasin, että paikalle oli saapunut rivi mustia kiiltäviä autoja ja kaksi tusinaa poliisin mobilisoituja yksiköitä. Nyt on menossa jotain suurta, tosi suurta. Mersun kyljessä P1, olisko President One? Angelica Merkel on varmaan saapunut rakennukseen. Ainakin neljä tuntia odotin pääoven edessä. Kuljettajat nousivat ajoneuvoihin ja tunsin, että kohta tapahtuu. Tapahtui todella. Kaikki lähtivät pois. Arvatkaa tuliko Merkel? No ei. Nich Merkel oder Sir Ravi Shankar, donnerwetter. Niin eikä Merkel edes ole presidentti vaan bundeskanzleri.
